Toissijaisuustestaus
Toissijaisuustestaus on tarkastelu, jonka Euroopan unionin kansalliset parlamentit voivat tehdä lainsäädäntömenettelyn alussa[1]. Kullakin kansallisella parlamentilla on mahdollisuus tutkia, ovatko lainsäädäntöehdotukset sellaiselta toimivalta-alueelta, joka ei ole unionin yksinomaista toimivaltaa, sopusoinnussa toissijaisuusperiaatteen kanssa.
Lissabonin sopimus, joka tuli voimaan 1.12.2009, vahvisti kansallisten parlamenttien vaikutusvaltaa unionin lainsäädäntömenettelyissä. Euroopan komission on toimitettava kaikki kuulemisasiakirjansa (vihreät kirjat, valkoiset kirjat ja tiedonannot) ja muut lainsäädäntöasiakirjat kansallisille parlamenteille[2].Tähän kuuluu sen velvollisuus toimittaa lainsäädäntöehdotuksensa samanaikaisesti, kun se toimittaa ne Euroopan parlamentille ja Euroopan unionin neuvostolle eli ministerineuvostolle. Vastaavasti Euroopan parlamentin on toimitettava lainsäädäntöehdotuksensa kansallisille parlamenteille. Ministerineuvosto taas vastaa jäsenvaltioiden ryhmän, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen, Euroopan keskuspankin ja Euroopan investointipankin lainsäädäntöehdotusten toimittamisesta kansallisille parlamenteille.[3][4]
Kansallisilla parlamenteilla on kahdeksan viikkoa aikaa tarkastella lakiehdotusta. Tämän ajan kuluessa ne voivat antaa perustellun lausunnon. Niiden lausunnoissa käsitellään erityisesti sitä, onko lakiehdotus toissijaisuusperiaatteen mukainen.[5][6] Yksittäisellä jäsenvaltion parlamentilla on kaksi ääntä. Jos kyseessä on kaksikamarinen parlamentti, niin jokaisella kamarilla (huoneella) on yksi ääni[7]. Tavallisen lainsäätämisjärjestyksen mukaisessa yhteispäätösmenettelyssä Euroopan parlamentti ja neuvosto tarkastelevat lainsäädäntöehdotuksen yhteensopivuutta toissijaisuusperiaatteen kanssa. Jos jompikumpi toteaa, että lainsäädäntöehdotus ei ole periaatteen mukainen, sitä ei voida viedä eteenpäin.[8]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Pihkala, Erkki: Yhdentyvä Eurooppa: Euroopan unionin taloushistoria. Lainaus s. 116: ”Läheisyysperiaatteen mukaisesti komission kaikki säädösehdotukset aletaan lähettää kaikkien jäsenmaitten parlamenteille. Jos yli puolet EU-maitten parlamenteista on sitä mieltä, ettei päätösvalta jossain asiassa kuulu unionille, vaan jäsenmaille, komissio joutuu harkitsemaan asiaa uudelleen. […] Käytännössä tämä kansallisten parlamenttien valtaa lisäävä muutos on sikäli vaikea toteuttaa, että komissiolta tulee vuosittain noin tuhat säädösehdotusta tai muuta asiakirjaa. Suomessa, jossa eduskunnan suuri valiokunta käsittelee EU-asiat, hallitus seuloo eduskunnan käsiteltäväksi vain noin parisataa tärkeintä ehdotusta.”. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura (SKS), 2008. ISBN 978-951-746-974-6. Finna.fi-tietokanta (viitattu 23.4.2024).
- ↑ Euroopan unionista tehdyn sopimuksen ja Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen konsolidoidut toisinnot (2016/c 202/01). (1 artikla (I Osasto: Tietojen antaminen kansallisille parlamenteille,)) Euroopan unionin virallinen lehti, 7.6.2016, 59. vsk, s. 203. EUR-Lex, Europpan unionin julkaisutoimisto, Euroopan unionin elinten käännöskeskus. Artikkelin verkkoversio (PDF).
- ↑ Euroopan unionista tehdyn... (2016/c 202/01), 2 artikla (I Osasto: Tietojen antaminen kansallisille parlamenteille) s. 203.
- ↑ Euroopan unionista tehdyn... (2016/c 202/01), 4 artikla (Pöytäkirja (n:o 1): kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa), s. 204.
- ↑ Euroopan unionista tehdyn... (2016/c 202/01), 3 artikla (Pöytäkirja (n:o 1): kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa), s. 204.
- ↑ Euroopan unionista tehdyn... (2016/c 202/01), 6 artikla (Pöytäkirja (n:o 2): toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta), s. 206.
- ↑ Euroopan unionista tehdyn... (2016/c 202/01), 7 artikla (Pöytäkirja (n:o 2): toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta), s. 206–208.
- ↑ Euroopan unionista tehdyn... (2016/c 202/01), (Pöytäkirja (n:o 2): toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen soveltamisesta), s. 206–209.
Aiheesta muualla muokkaa
- Toissijaisuusasiat Eduskunta. Viitattu 8.12.2022.
- Toissijaisuusperiaate Tieteen termipankki. Viitattu 8.12.2022.
- Suhteet kansallisiin parlamentteihin Euroopan komissio. Viitattu 8.12.2022.
- Faktatietoja Euroopan unionista (Toissijaisuusperiaate: D. Kansallisten parlamenttien valvontaoikeus) Euroopan parlamentti. Viitattu 8.12.2022.
- Toissijaisuusperiaatteen valvontamekanismi Euroopan komissio. Viitattu 8.12.2022.