Viides maailmanvalta

Viides maailmanvalta (ven. Ампир V, Ampir V, myös Empire V) on venäläiskirjailija Viktor Pelevinin satiirinen romaani, joka sijoittuu 2000-luvun Moskovaan. Teos julkaistiin Venäjällä vuonna 2006 ja se on kirjailijan kahdeksas romaani, viides suomennettu. Se piikittelee niin nuorta kuin vanhempaakin sukupolvea, nauraa poliittisen korrektiuden ja muiden nykymaailman ilmiöiden kustannuksella, sekä viljelee viittauksia populaarikulttuuriin ja etenkin venäläisiin julkisuuden henkilöihin, poliitikkoihin ja oligarkkeihin.

Viides maailmanvalta: Yli-ihmisen tarina
Empire V
Alkuperäisteos
Kirjailija	Viktor Pelevin
Kieli	venäjä
Genre	yhteiskunnallinen romaani, satiiri, maaginen realismi
Kustantaja	Eksmo
Julkaistu	2006
Ulkoasu	sidottu
Sivumäärä	408
ISBN	5699190856
Suomennos
Suomentaja	Arja Pikkupeura
Kansitaiteilija	Timo Mänttäri
Kustantaja	Tammi
Julkaistu	2009
Ulkoasu	sidottu
Sivumäärä	397
ISBN	978-951-31-4526-2
Sarja: Keltainen kirjasto, 399
Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta
Infobox OK

Viides maailmanvalta kertoo vampyyreistä, mutta perinteisestä tavasta poiketen. Pelevinin teoksessa vampyyrit ovat maailmaa hallitseva eliittiluokka, viides maailmanvalta, joka aikanaan jalosti ihmisen apinasta karjaeläimekseen. Vampyyrien ravintona ei kuitenkaan ole veri, vaan bablos, rahan lopullinen olomuoto, jota ihminen ”raha-rauhasellaan” tuottaa ja joka on ihmisen elinvoiman tiiviste. Ihmiset itse ovat tästä kaikesta tietämättömiä, ja vampyyrit hallitsevat heitä glamourin ja diskurssin avulla. Glamour tähtää siihen, että ihminen tuntee itsensä riittämättömäksi ja siitä syystä jatkuvasti tavoittelee ja tuhlaa rahaa siihen, mitä kiiltävät mainokset tarjoavat. Diskurssi puolestaan asettaa ihmisten ajattelulle rajat, jotteivät he ala lähestyä totuutta maailman todellisesta järjestyksestä.

Romaanin satiiri kohdistuu ensisijaisesti venäläisiin, jotka ovat liittyneet mainonnan levittämään kulutusjuhlaan; teoksen sivuilla todetaankin, että venäläisen elämän hengellisyys piilee pullistelussa. Venäläinen ei suinkaan yritä tällä pullistelulla osoittaa olevansa parempi kuin muut, vaan nimenomaan samanlainen kuin muut. Pelevin kuitenkin nostaa kritiikkinsä myös ylemmälle tasolle koskemaan laajemmin koko globaalia ajatusmallia, jonka mukaan rahantuotannosta on tulossa ”ainoa moraali, arvo ja päämäärä”.

Pelevin pääsi vuonna 2007 teoksellaan Viides maailmanvalta Bolšaja kniga (Большая книга, suom. ”Suuri kirja”) -kirjallisuuspalkinnon finalisteihin, ja teos sijoittui lukijaäänestyksen perusteella kolmen suosituimman joukkoon, vaikkei varsinaista palkintosijaa voittanut.

Elokuvaohjaaja Viktor Ginzburg, joka on jo aiemmin ohjannut elokuvan Pelevinin teoksesta Generation P, aikoo tehdä myös Viidennestä maailmanvallasta elokuvaversion. Hän aloitti joulukuussa 2015 Internetissä rahoituskampanjan elokuvan tuotantoa varten. Kampanjan tavoitteena on kerätä 15 miljoonaa ruplaa, ja kuvausten on määrä alkaa kesällä 2016.

Juoni

Teoksen päähenkilö on Roma Štorkin, valintamyymälän lastaajana työskentelevä moskovalaisnuorukainen. Eräänä päivänä hän näkee kadussa nuolen ja tekstin: ”Tositilaisuus päästä eliittiin. Toista ei tule koskaan.” Roma seuraa nuolta ja löytää itsensä vampyyri Brahman asunnosta. Brahma siirtää Romaan fyysisen kielen, vampyyrin ytimen, ja muuntaa näin Roman vampyyriksi, uudelta jumalnimeltään Rama Toiseksi.

Rama aloittaa oppitunnit, jotka perehdyttävät hänet vampyyrien maailmaan. Vanhemmat vampyyrit Jehova, Baldur ja Loki opettavat hänelle glamourin, diskurssin ja taistelun ja rakkauden taitoa. Vähitellen Ramalle selviää, mitä vampyyrit ovat: maailmaa hallitseva viides maailmanvalta, ravintoketjun toiseksi ylin lenkki, jonka yläpuolella on vain jumala. Ihmiset ovat vain vampyyrien karjaa, ja heitä pidetään tietämättömänä totuudesta glamourin ja diskurssin avulla. Lisäksi Rama oppii muiden vampyyrien tavoin saamaan ihmisyksilöstä kaiken mahdollisen selville puremalla tätä ja maistamalla tämän verta. Hän oppii myös muuntautumaan lepakoksi. Koulutuksensa päätteeksi Rama tapaa Ištarin, vampyyrien ikääntyneen jumalattaren, jonka fyysinen olemus käsittää vain alttarihuoneen seinässä kiinni olevan ihmisen pään. Ištarilta Rama saa viimein tietää raha-aine babloksesta, vampyyrien todellisesta ravinnosta, ja hän oppii, että viime kädessä Ištar tekee bablosta ja jakaa sitä vampyyreille. Rama ei kuitenkaan nielaise purematta uutta minuuttaan yli-ihmisenä, vaan pohtii ja kyseenalaistaa vampyyrien roolia eliittinä, heidän valtaansa ja moraalista oikeuttaan hallita ihmisiä.

Vampyyrikoulutuksen aikana Ramaan ottaa yhteyttä nuori nainen, Hera Seitsemäs, joka on Raman tavoin vastikään muutettu vampyyriksi. Nuoret tutustuvat lähemmin, ja pian Rama rakastuu Heraan. Myös kokenut vampyyri Mithra kiinnostuu Herasta, minkä seurauksena Rama ennen pitkää provosoituu haastamaan Mithran kaksintaisteluun. Taisteluaseeksi valitaan runous – kummankin osapuolen tulee kirjoittaa runo yhteisestä aiheesta, ja Hera toimii tuomarina. Rama häviää taistelun, mutta saa pian selville, että Hera valitsi tarkoituksella voittajaksi Mithran pelastaakseen Raman hengen; Herasta tehdään uusi Ištar-jumalatar, mihin prosessiin tarvitaan ylimääräinen kieli. Kieli otetaan Mithralta, joka kuolee toimenpiteeseen.

Joidenkin kuukausien kuluttua uusi Ištar kutsuu Raman ensi kertaa luokseen, ja tämä noudattaa kutsua. Lepakkona kaupungin yli lentäessään Rama pohtii itseään ja maailmaa, ja toteaa muuttuneensa aiemmasta vastustelustaan huolimatta täysin ja peruuttamattomasti. Hän ottaa avosylin vastaan sen, mitä vampyyrinä oleminen merkitsee – hän on nyt huipulla, mutta sinne pääseminen vaati hänen entisen itsensä ja naiivin uskonsa ihmeeseen uhraamista.

Keskeiset henkilöt

Rama Toinen (Roma)

Hera Seitsemäs

Mithra Kuudes

Jehova, diskurssin opettaja

Baldur, glamourin opettaja

Loki, taistelun ja rakkauden opettaja

Enlil Marativitš, vampyyrien koordinaattori

Ištar Borisovna, vampyyrien Suuri Jumalatar

Viides maailmanvalta dystooppisena teoksena

Viidennessä maailmanvallassa on joitakin dystooppisia piirteitä koskien eritoten ihmisen luonnetta ja asemaa maailmassa. Teoksessa ihmiset ovat ylemmän eliitin orjia, karjaa, jonka ainoana tehtävänä on tuottaa vampyyrien ravintoa bablosta. Vampyyrieliitti hallitsee ihmisiä kietomalla heidät materialismin pauloihin; teoksessa osoitetaan moneen kertaan, että ihmiset ovat sisimmässään välinpitämättömiä toisiaan kohtaan ja elävät vain tavoitellen rahaa, jotta voivat tuhlata sen ulkonäköönsä, kiiltopintaisten mainosten tarjoamiin iloihin ja valtaan, jota kuvittelevat itsellään olevan. Todellinen raha ja todellinen valta kuuluvat kuitenkin aivan toiselle taholle. Pelevin itse toteaakin eräässä haastattelussa, että kaupungit ovat ja olivat aina pelkkiä rahatehtaita, jotka eivät suinkaan ole olemassa tavallisen ihmisen hyväksi.

Lisäksi Raman pohdinnat teoksen lopussa maalailevat uhkakuvia horisonttiin: Rama katselee ”mahtavia torneja, jotka imevät mustaa nestettä planeetan suonista”, ja ymmärtää, että sen puoliin ”mustaa nestettä” kuin bablostakaan ei tule riittämään maailmassa kaikille. Tämä johtaa väistämättä konfliktiin maailmaa hallitsevien vampyyrien – maailmanvaltojen – välillä, ja tulevaisuus näyttäytyy epävarmana.

Aiheesta muualla

• Ville Niittynen: Viides maailmanvalta (Arkistoitu – Internet Archive). Umami 15.11.2009.
• Ville Ropponen: Planeetan nokkimisjärjestys. Kiiltomato.net 30.12.2009.
• Mikael Kallavuo: Viides maailmanvalta: Eliittivampyyrit ja glamourin taika (Arkistoitu – Internet Archive). Fifi 12.7.2010.