Sopatros Apameialainen
Sopatros Apameialainen (m.kreik. Σώπατρος) (k. n. 330-337) oli antiikin kreikkalainen sofisti ja uusplatonilainen filosofi. Hän oli kotoisin Apameiasta.
Sopatros oli Iamblikhoksen oppilas. Tämän kuoleman (n. 325) jälkeen hän siirtyi Konstantinopoliin, missä hän ystävystyi Konstantinus I:n kanssa. Myöhemmin keisari kuitenkin määräsi hänet kuolemaan. Väitettiin, että syynä oli se, että Konstantinus halusi osoittaa tällä kääntyneensä vilpittömästi kristinuskoon.[1][2] Eunapios, joka kertoo tapauksesta enemmän,[3] sekä Zosimos[4] katsovan kuoleman olleen Flavius Ablaviuksen masinoima. Eunapioksen mukaan Sopatroksen syyksi laitettiin se, että hän pidätteli magialla viljaa tuoneita laivoja, kun kaupungissa oli ruokapula. Näin hän on kuollut todennäköisesti vuosien 330 ja 337 välillä.
Suda mainitsee kaksi Sopatros-nimistä sofistia,[2][5] mutta kyseessä saattaa olla sama henkilö. Sopatros kirjoitti useita teoksia, mukaan lukien teokset Kaitselmuksesta ja Ihmisistä joilla on ansaitsematon hyvä tai huono onni.[2] Lisäksi hän kirjoitti tiivistelmiä useista teoksista, sekä mahdollisesti teoksen Historiallisia lainauksia,[5] josta Fotios on säilyttänyt yhteenvedon.[6] Teos vaikuttaa sisältäneen suuren määrän faktaa ja fiktiota, kerättynä useilta eri kirjailijoilta.
Lähteet muokkaa
- ↑ Sozomenos: Kirkkohistoria (Hist. Eccl.) I.5.
- ↑ a b c Sopatros (845) Suda On Line: Byzantine Lexicography. The Stoa Consortium. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)
- ↑ Eunapios: Sofistien elämä
- ↑ Zosimos: II.40.
- ↑ a b Sopatros (848) Suda On Line: Byzantine Lexicography. The Stoa Consortium. (muinaiskreikaksi) (englanniksi)
- ↑ Fotios: Bibliotheke Cod. 161.
Aiheesta muualla muokkaa
- Eunapius: Sopater, Lives of the Sophists (englanniksi)
