Proklos

antiikin kreikkalainen filosofi

Proklos (m.kreik. Πρόκλος ὁ Διάδοχος, Próklos ho Diádokhos, Proklos Seuraaja; lat. Proclus; 8. helmikuuta 41217. huhtikuuta 487) oli antiikin kreikkalainen uusplatonilainen filosofi ja Platonin Akatemian johtaja. Hän oli antiikin viimeisimpiä merkittävimpiä filosofeja. Proklos kehitti yhden tarkimmin määritellyistä uusplatonistisista järjestelmistä. Hänen elinaikansa sijoittuu antiikin Kreikan filosofian loppuun, joten hänen ajatuksensa siirtyivät tehokkaasti keskiaikaiseen filosofiaan ja islamilaiseen filosofiaan.

Elämä muokkaa

Proklos syntyi rikkaaseen lyykialaiseen perheeseen Konstantinopolissa noin vuosina 410–412. Marinos johti Prokloksen syntymäpäivän hänen horoskoopistaan, jonka vuoksi synnyinvuosia ei voida pitää täysin luotettavina. Prokloksen isä oli korkea-arvoinen virkamies Bysantissa. Hän varttui Ksanthoksessa ja opiskeli retoriikkaa, filosofiaa ja matematiikkaa Aleksandriassa Egyptissä, tarkoituksenaan tulla virkamieheksi kuten hänen isänsäkin. Hän palasi Konstantinopoliin opettajansa mukana, jolla oli asioita hoidettavana siellä. Proklos toimi jonkin aikaa menestyksekkäänä lakimiehenä.

Proklos huomasi pitävänsä enemmän filosofiasta kuin lainlukemisesta. Hän matkasi takaisin Aleksandriaan, jossa hän aloitti Aristoteleen teosten lukemisen Olympiodoroksen opettamana. Tässä vaiheessa hän aloitti matematiikan lukemisen Heroonin oppilaana (ei pidä sekoittaa Heron Aleksandrialaiseen). Proklos oli varsin lahjakas oppilas. Häntä alkoi kuitenkin kyllästyttää Aleksandriassa opetetun filosofian alhainen taso ja muutti Ateenaan vuonna 431 opiskellakseen kuuluisassa Akatemiassa, jonka Platon oli perustanut 800 vuotta aikaisemmin, ja jossa hän toivoi saavansa parempitasoista filosofiaa. Hän opiskeli Akatemian johtajan Syrianoksen oppilaana yhdessä Domninos Larissalaisen kanssa. Domninoksesta ja Prokloksesta tuli varsinaiset riitapukarit.

Prokloksesta tuli Akatemian uusi johtaja Syrianoksen kuoltua. Hän asui Ateenassa kuolemaansa saakka, lukuun ottamatta vuoden kestänyttä maanpakoa, johon hän joutui siksi, että kaupungin kristityt hallitsijat eivät suvainneet kaikkia hänen poliittis-filosofisia ajatuksiaan. Talo, jonka Proklos peri ja jossa uusplatonilainen koulu toimi, on mahdollisesti löydetty: arkeologinen kohde tunnetaan nimellä Prokloksen talo.[1]

Proklos kuoli noin 73-vuotiaana ja hänet haudattiin Lykabettos-vuoren lähelle.

Teokset muokkaa

Filosofiassaan Proklos yhdisti omia ajatuksiaan, ja henkisten isiensä ja opettajiensa, kuten Plutarkhos Ateenalaisen, Syrianoksen, Porfyrioksen ja Iamblikhoksen, ajatuksia.

Hänen teoksensa voidaan jakaa kahteen osaan. Ensimmäiseen osaan kuuluvat Memorandi eli kommentaariot Platonin teoksiin. Ensimmäiset kommentaarionsa hän kirjoitti ollessaan 28-vuotias. Näitä olivat kommentaariot Timaiokseen, Valtioon, Alkibiadeehen, Parmenideehen ja Kratylokseen. Näissä teoksissa Proklos analysoi ja uudelleenmuotoili Platonin esittämiä ajatuksia – tuossa vaiheessa vielä paljolti väärinymmärrettynä ja vääristeltynä.

Toiseen osaan kuuluvat teologiset teokset. Näitä ovat muun muassa Teologian alkeet, Platonilainen teologia (Theologia Platonica), Khrestomatheia, Hymni ja Epigrammata. Kristittyjen toimeenpanemien vainojen vuoksi helleeninen uskonto alkoi kuolla. Proklos opetti kreikkalaisiin myytteihin sisältyvää symbolismia ja analysoi niitä suurella huolella ja viisaudella. Hän esimerkiksi opetti, että kreikkalaisissa myyteissä avioliitto on "luovien voimien jakamaton liitto".

Lähteet muokkaa

  1. Karivieri, Arja: "The 'House of Proclus' on the Southern Slope of the Acropolis: A Contribution". Teoksessa Castrén, Paavo (toim.): Post-Herulian Athens, s. 115–139. Papers and Monographs of the Finnish Institute of Athens. vol. 1. Helsinki: Suomen Ateenan-instituutin säätiö, 1994.

Aiheesta muualla muokkaa