Sheikki al-Islam
Sheikki al-Islam (arab. شيخ الإسلام, šayḫ al-’islām, turk. Şeyhülislam) on arvonimi, jota käytetään johtavista islamilaisen tieteen oppineista. Sheikki al-Islamit tulevat yleensä uskonoppineista koostuvasta ulama-luokasta.
Varhainen käyttö muokkaa
Arvonimeä käytettiin ensimmäisen kerran historiallisella Khorasanin alueella 900-luvulla. Vaikka jälkiliitettä -Islam saatettiin käyttää arvonimien yhteydessä sekulaarista valtaa käyttävistä henkilöistä, kuten djalal al-Islam tai saif al-Islam, oli sheikki al-Islamin arvo aina varattu uskonoppineille. Arvonimen jälkeen saatettiin lisätä paikannimi, yleensä joku Khorasanin alueen keskuksista, mikä viittaisi arvonimen olleen verrattavissa piispanvirkaan. Osa sheikki al-Islameista oli sufeja ja osa Hadithin tutkijoita.[1]
Osmanien valtakunta muokkaa
Myöhemmin arvonimi otettiin käyttöön Osmanien valtakunnassa, jossa se merkitsi aluksi todennäköisesti johtavaa muftia. Sheikki al-Islamia käytettiin muftin kanssa rinnakkain ja on mahdollista, että osmanien vallattua uuden pääkaupunkinsa Istanbulin 1453 sheikki-al Islam tuli tarkoittamaan erityisesti Istanbulin muftia. Myöhemmin siitä tuli korkein uskonoppineen arvo. Osmaneilla oli tiukan hierarkkinen ulama-järjestelmä, jonka huipulla sheikki al-Islam oli.[2]
Osmanien sheikki al-Islam lausui vaikutusvaltaisia fatwoja ja oli korkea-arvoinen šaria-lain edustaja. Lain merkitys kasvoi 1500-luvulla, mikä nosti sheikki al-Islamin asemaa. Vallanvaihdoksen aikana sheikki al-Islamilla oli valta hyväksyä uusi sulttaani. Tosin kruunaamisen jälkeen sulttaani nousi valtakunnan korkea-arvoisimmaksi ja ohitti näin sheikki al-Islamin.[2]
Ennen 1800-lukua sheikki al-islameilla ei ollut vakinaista virka-asuntoa, vaan he toimittivat virkaansa omista kodeistaan tai vuokraamistaan huoneistoista. Viimein vuonna 1826 Mahmud II, joka oli juuri lakkauttanut janitsaarilaitoksen, antoi janitsaarien aghan asunnon sheikki al-Islamien käyttöön. Viran merkitys oli kuitenkin laskussa ja 1800-luvun lopulla sheikki al-Islamien samoin kuin koko ulama-luokan arvovalta laski. Erityisesti vuoden 1908 vallankumouksen ja sitä seuranneina aikoina sheikki al-Islamin merkitys romahti. Viimeinen sheikki al-Islam erosi tehtävästään 4. marraskuuta 1922, pian sen jälkeen kun viimeinen sulttaani Mehmed VI luopui kruunustaan ja pakeni Istanbulista. Virka lakkautettiin virallisesti, kun kalifaattina jatkanut Osmanien valtakunta lakkautettiin 3. maaliskuuta 1924.[2]
Nykyaika muokkaa
Sheikki al-Islamin arvo on yhä käytössä Bangladeshissa, Intiassa ja Thaimaassa, jossa sheikki al-Islamin nimitys on tšulaaratšamontri (จุฬาราชมนตรี).
Lähteet muokkaa
- C. E. Bosworth, E. van Donzel, W. P. Heinrichs & G. Lecomte et al.: The Encyclopaedia of Islam (vol. 9 San-Sze). Brill, 1997. ISBN 90-04-10422-4.