Ryūhō
Ryūhō (jap. 龍鳳) oli keisarillisen Japanin laivaston kevyt lentotukialus toisessa maailmansodassa. Alus oli ainoa suurehko sota-alus, joka vaurioitui Doolittlen iskussa 18. huhtikuuta 1942 ollessaan Yokosukassa.
| Ryūhō | |
|---|---|
.jpg) Ryūhō vuonna 1945. |
|
 |
|
| Aluksen vaiheet | |
| Rakentaja | Yokosukan laivastontelakka |
| Kölinlasku | 12. huhtikuuta 1933 |
| Laskettu vesille | 16. marraskuuta 1933, sukellusveneiden emälaiva Taigeina |
| Palveluskäyttöön | 31. maaliskuuta 1934 |
| Poistui palveluskäytöstä | romutettu 1946 |
| Tekniset tiedot | |
| Uppouma | 16 700 t (kuormattu) |
| Pituus | 215,6 m |
| Leveys | 23 m |
| Syväys | 6,7 m |
| Koneteho | 52 000 shp |
| Nopeus | 26,5 solmua |
| Miehistöä | 989 |
| Aseistus | |
| Aseistus |
31 lentokonetta 4 × 12,7 cm tykkiä 38 × 2,5 cm ilmatorjuntatykkiä |
Valmistus muokkaa
Alus tilattiin vuonna 1933 Yokosukasta ja sen köli laskettiin vielä samana vuonna 12. huhtikuuta. Alus laskettiin vesille 16. marraskuuta sukellusveneiden emälaiva Taigeina ja se valmistui 31. maaliskuuta 1934. Alus liitettiin laivastoon ensimmäisenä päällikkönään Sukigara Tamazo.[1]
Palvelus muokkaa
Alus liitettiin 15. marraskuuta Kuren suojajoukkoihin kuuluvaan Otaken sukellusvenekouluun koululaivaksi, jolloin aluksen päälliköksi nimitettiin Takasu Sanjiro. Alus oli Japanin 4. laivaston mukana merisotaharjoituksessa, kun 58 aluksen osasto joutui 26. syyskuuta 1935 nopeasti liikkuneen pyörremyrskyn yllättämäksi. Alus vaurioitui ja sen hitsatussa rungossa havaittiin merkittäviä murtumia.[1][2]
Marco Polon sillan selkkauksesta 7. heinäkuuta 1937 Japani sai syyn aloittaa sotatoimet Kiinaa vastaan. Taigei liitettiin 19. elokuuta 23. ilma-armeijakuntaan, joka koostui vesilentokoneiden emäaluksista. Samana päivänä alukselle siirtyi Sasebon 23. meritiedusteluyksikkö.[1]
Alus saapui 15. syyskuuta Etelä-Kiinan rannikolle. Lentotukikohdan valmistuttua Niujianshaniin puolet 23. meritiedusteluyksikön kaksipaikkaisista ja kaksitasoisista kellukkein varustetuista Type 95 Kawanishi E8N2 tiedustelukoneista siirtyi 15. syyskuuta vesilentokoneiden emälaiva Kagumarulle.[1]
Loppu osa meritiedusteluyksikön koneista siirrettiin 2. lokakuuta Notorolle ja samalla meritiedusteluyksikkö lakkautettiin. Alus liitettiin 15. elokuuta 1938 1. laivaston 1. sukellusvenelaivuetta ja edelleen 15. marraskuuta 1939 2. laivaston 3. sukellusvenelaivueeseen, joka siirrettiin osaksi 6. laivastoa 15. marraskuuta 1940.[1]
Alus siirrettiin 20. joulukuuta 1941 Kuren laivastoalueen reservialukseksi No.3 ja samalla se poistettiin palveluksesta. Alus oli päätetty muuttaa kevyeksi lentotukialukseksi ja muutostöistä vastaavaksi upseeriksi määrättiin aluksen päällikkö Kiyama Tatsuo.[1]
Muutostyöt muokkaa
Aluksen ollessa Yokosukan telakalla se joutui 18. huhtikuuta 1942 luutnantti Edgar E. McElroyn lentämän North American B-25 Mitchellin (s/n 40-2247) pommittamaksi. Lentokone kuului Yhdysvaltain everstiluutnantti H. Doolittlen osastoon, jonka tehtävänä oli pommittaa Tokiota. Aluksen keulaan osui pommi ja 30 sirotetta, joista kahdeksan oli suutareita, osui alukseen. Aluksen kärsimät vauriot olivat kuitenkin lieviä ja ainoastaan seitsemän henkeä sai surmansa.[1]
Aluksen päälliköksi nimitettiin 23. huhtikuuta Soma Shinshiro ja se liitettiin 20. lokakuuta Maizurun laivastoalueen reservialukseksi No.1. Aluksen muutostyöt saatiin päätökseen 30. marraskuuta 1942 ja se palautettiin palvelukseen.[1]
Ryūhō muokkaa
Alus palasi palvelukseen 28. marraskuuta 1942 kevyenä lentotukialuksena nimellä Ryūhō ensimmäisenä päällikkönään Kamei Yoshio.[3]
Hävittäjä Tokitsukazen saattamana alus lähti 11. joulukuuta 1942 Yokosukasta sisämerelle liittyäkseen Trukilla olevaan laivastoon. Aluksen kannella oli kaksikymmentä kevyttä pommikonetta ja niiden lentäjät. Seuraavana päivänä kello 09.10 Ryūhōon osui Tokionlahden edustalla Hachijojimasta 160 merimailia itään Yhdysvaltain laivaston sukellusvene USS Drumin laukaisema torpedo. Aluksen vauriot olivat vähäisiä, mutta se joutui palaamaan Yokosukaan korjattavaksi. Tokitsukaze jätti 14. joulukuuta aluksen Tokionlahden edustalla, kun seitsemän hävittäjää vastaanotti vaurioituneen lentotukialuksen saattaakseen sen satamaan. Alus saapui vielä samana päivänä Yokosukaan, jossa se siirrettiin 16. joulukuuta telakalle.[4][5]
Alus vapautui 10. helmikuuta 1943 telakalta ja se lähti 19. maaliskuuta Oitaan. Alus saapui sisämerelle 20. maaliskuuta ja se teki aina toukokuun loppuun erilaisia kuljetuksia valtakunnan eteläosien tukikohtiin. Alus lähti 11. kesäkuuta Hashirajimasta Yokosukaan vastaanottaakseen Hiyōn lentorykmentin, joka oli jäänyt vapaaksi Hiyōn tultua torpedoiduksi 10. kesäkuuta Tokionlahden edustalla. Seuraavana päivänä alus siirrettiin 3. laivaston 2. lentotukialusdivisioonaan.[4]
Alus saapui 13. kesäkuuta Yokosukaan, mistä se lähti 16. kesäkuuta yhdessä Unyōn ja Chūyōn kanssa Trukille. Alukset saapuivat määränpäähänsä 21. kesäkuuta. Alus liittyi 10. heinäkuuta 2. lentotukialusdivisioonaan. Alus lähti 19. heinäkuuta Kureen, jonne se saapui 24. heinäkuuta. Heinäkuun ja elokuun alus teki matkoja muun muassa Kinetsuriin, Beppuun ja Hashirajimaan.[4]
Hiyōn korjausten valmistuttua lentorykmentti poistui 30. elokuuta Ryūhōlta ja alus palasi 2. syyskuuta Kureen, jossa se siirrettiin telakalle 22. syyskuuta. Alus vapautui telakalta 27. syyskuuta ja se lähti 6. lokakuuta kiertämään sisämeren satamia. Alus saapui 10. lokakuuta Saekiin, josta se lähti seuraavana päivänä edelleen Saman kautta Singaporeen. Alus saapui 15. lokakuuta Samaan, josta se jatkoi seuraavana aamuna matkaansa. Alus saapui 19. lokakuuta Seletariin Singaporessa, mistä se aloitti 26. lokakuuta paluumatkan Samaan. Alus saapui 30. lokakuuta Samaan, mistä se jatkoi seuraavana aamuna Kureen. Kureen alus saapui 5. marraskuuta.[4]
Alus lähti 25. marraskuuta Sisämereltä Hiyōn kanssa Tairalle, josta ne jatkoivat Manilaan. Alukset saapuivat 29. marraskuuta Manilaan, mistä ne jatkoivat seuraavana päivänä Singaporeen. Alukset saapuivat 3. joulukuuta Singaporeen, mistä Ryūhō jatkoi 11. joulukuuta edelleen Tarakanille. Alus saapui 14. joulukuuta Tarakanille, mistä se jatkoi vielä samana päivänä Palaulle. Palaulle alus saapui 18. joulukuuta jatkaen seuraavana päivänä Trukille, jonne se saapui 22. joulukuuta. Alus lähti 27. joulukuuta edelleen Saipanille, jonne se saapui pari päivää myöhemmin jatkaen vielä samana päivänä matkaansa Tairan kautta Kureen. Alus saapui Hiyōn kanssa Kureen 2. tammikuuta 1944.[4]
Ryūhō siirrettiin 17. tammikuuta Innoshimassa telakalle, mistä se vapautui 28. tammikuuta palaten Kureen. Aluksen päälliköksi tuli 16. maaliskuuta Matsuura Yoshi.[4]
Alus lähti 30. maaliskuuta Sisämereltä ja se saapui 1. huhtikuuta Saipanille, mistä se aloitti paluumatkan 3. huhtikuuta saapuen 8. huhtikuuta Kureen. Alus lähti 22. huhtikuuta Kuresta kiertäen Tairan ja Iwakunin ennen paluutaan Kureen 27. huhtikuuta. Alus lähti pari päivää myöhemmin Iwakuniin.[4]
Alus lähti 11. toukokuuta liikkuvan laivaston pääosan mukana Saekista Tawi Tawille, jonne se saapui osaston mukana 16. toukokuuta. Operaatio A-Go alkoi 20. toukokuuta ja osasto lähti Tawi Tawilta 13. kesäkuuta saapuen seuraavana päivänä Guimarasiin, mistä matka jatkui 14. kesäkuuta.[4]
Alus lähetti 19. kesäkuuta Filippiinienmeren taistelussa lentorykmenttinsä hyökkäykseen Yhdysvaltain laivaston Task Force 58 aluksia vastaan. Seuraavana päivänä kello 17.30 Yhdysvaltain laivaston ilmavoimien lentokoneet iskivät liikkuvan osaston aluksia vastaan. Ryūhō kuului B-osastoon , jonka muuta alukset olivat Junyō ja Hiyō ja lentotukialusten suojana olleet Nagato ja Mogami sekä kahdeksan hävittäjää. Ryūhō joutui neljän USS Enterpriselta lähteneen pommein varustetun TBF-lentokoneen maaliksi kello 18.10, jolloin se kärsi vähäisiä vaurioita lähelle osuneista pommeista. Aluksen taistelukyky ei kuitenkaan laskenut.[4]
Alus saapui 22. kesäkuuta Okinawalle, mistä se lähti seuraavana päivänä merelle. Alus liittyi 24. kesäkuuta Hashirajimassa liikkuvaan laivastoon. Hashirajimasta alus siirtyi 3. heinäkuuta Kureen. Alus siirrettiin 10. heinäkuuta 2. lentotukialusdivisioonasta 3. laivaston 1. lentotukialusdivisioonaan. Seuraavana päivänä alus siirrettiin Kuressa telakalle, missä sen lentokansi korjattiin. Pyrittäessä kasvattamaan aluksen lentokonemäärää lentokantta pidennettiin etuosasta lähelle keulaa. Alus vapautui 20. heinäkuuta telakalta.[4]
Alus liitettiin 10. elokuuta 3. laivaston 4. lentotukialusdivisioonaan ja se lähti 13. elokuuta Kuresta Hashirajimaan, jonne se saapui vielä samana päivänä. Alus lähti 22. elokuuta Yashimaan palaten 26. elokuuta Hashirajimaan. Samana päivänä alus liitettiin 1. lentotukialusdivisioonasta 4. lentotukialusdivisioonaan.[4]
Alus lähti 10. syyskuuta Hashirajimasta Yashimaan, mistä se jatkoi edelleen Kureen. Alus palasi 29. syyskuuta Hashirajimaan. Alus teki lyhyitä purjehduksia, kunnes se lähti 25. lokakuuta Sasebosta saattuetukialus Kaiyōn kanssa kuljettaen tarvikkeita Formosalle Keelungille. Alusten suojana olivat Momi, Ume ja Momo. Osasto saapui 27. lokakuuta Keelungiin, mistä aloitettiin paluumatka 30. lokakuuta. Osasto palasi Kureen 2. marraskuuta.[4]
Alus lähti 6. marraskuuta Kuresta ja se saapui vielä samana päivänä Oatken edustalle. Seuraavana päivänä alus lähti Otakesta palaten Kureen vielä samana päivänä. Aluksesta tuli satamaan saavuttuaan liikkuvan laivaston lippulaiva Ozawan siirtyessä alukselle. Alus lähti 11. marraskuuta Kuresta Ujiin, josta se palasi seuraavana päivänä Kureen.[4]
Liikkuva laivasto hajotettiin 15. marraskuuta. Alus liitettiin yhdistetyn laivaston 1. lentotukialusdivisioonaan. Alus lähti 21. marraskuuta Kuresta Matsuyamaan, missä se viipyi kuukauden loppuun. Alus määrättiin joulukuussa Unryun kanssa kuljettamaan Ohka-koneita Manilaan ja Formosalle, kun oli havaittu liittoutuneiden suuntaavan Mindorolle. Kuljetusta kuitenkin siirrettiin Mindoron osoittautuessa liittoutuneiden kohteeksi ja Unryun tuhouduttua.[4]
Alus lähti 28. joulukuuta Kuresta Mojiin liittyäkseen saattueeseen HI-87, johon kuului yhdeksän Singaporeen matkaavaa tankkeria. Saattueen suojana olivat hävittäjät Hamakaze, Isokaze, Yukikaze, Shigure, Hatakaze ja neljä kaibokania. Alus lähti 31. joulukuuta saattueessa Mojilta Formosalle mukanaan 58 kappaletta Ohka-koneita. Yukikaze joutui konerikon vuoksi palaamaan satamaan. Keelungiin saapuessaan saattue joutui sukellusveneen hyökkäyksen kohteeksi, jolloin yksi tankkereista vaurioitui. Ryūhō ja Shigure erkanivat saattueesta siirtyen Keelungiin.[4]
Ollessaan satamassa alus joutui 9. tammikuuta 1945 kahdentoista TBF lentokoneen kohteeksi, jolloin lentotukialuksen sanottiin ampuneen yhden hyökkääjän alas. Alus lähti 12. tammikuuta paluumatkalle saattajanaan Isokaze. Alukset saapuivat Kureen 18. tammikuuta kello 09.30, jolloin keisarillisen Japanin laivaston viimeinen lentotukialuksen tekemä purjehdus kotivesien ulkopuolella päättyi.[4]
Aluksen päälliköksi tuli 20. tammikuuta Takahashi Chojuro. Aluksen ollessa 19. maaliskuuta Kuressa Yoshiura Pointin edustalla Task Force 58:n lentokoneet hyökkäsivät Kureen kello 07.20-09.05. Alus vaurioitui pahoin kolmesta pommista ja kahdesta raketista. Alus sai suuren vuodon ja sen konehuone No.1 tuhoutui. Miehistöstä sai surmansa 20 upseeria ja miehistönjäsentä ja lisäksi 30 haavoittui.[4]
Hosho sijoitettiin 23. maaliskuuta radiolinkiksi aluksen viereen. Alukset joutuivat 31. maaliskuuta uuden ilmahyökkäyksen maaliksi. Ryūhō siirrettiin 1. huhtikuuta Kuressa kuivatelakalle, jossa veden täyttämät perän osastot pumpattiin tyhjiksi. Telakalla todettiin, että aluksen vaurioiden täydellinen korjaaminen ei ole mielekästä.[4]
Alus irrotettiin 20. huhtikuuta 2. laivaston 1. lentotukialusdivisioonasta ja se liitettiin Kuren laivastoalueen joukkoihin reservialus numero neljänä. Aluksen päällikkö Takahashi vapautettiin tehtävästään ja hänen tilalleen ei nimitetty uutta päällikköä. Alus oli operatiiviseen käyttöön kelvoton. Ollessaan ankkurissa Harunan lähellä Kuren edustalla lähellä Etajimaa alus joutui 24. ja 28. heinäkuuta ilmapommituksiin, mutta ei kärsinyt uusia vaurioita.[4]
Japanin antauduttua Yhdysvaltain laivaston asettama tarkastuslautakunta totesi lokakuussa raportissaan aluksen päälliköksi Hojiman, mutta kyseessä oli todennäköisesti vain vastuullinen upseeri. Alus poistettiin laivaston alusluettelosta 30. marraskuuta[4], ja se romutettiin vuonna 1946.
Lähteet muokkaa
- IJN Ryuho: Tabular Record of Movement CombinedFleet.com. Viitattu 18.9.2016. (englanniksi)
- Lengerer, Hans: The Fourth Fleet Incident and the Fubuki Class. Warship, 2013, XXXV. vsk, s. 30-45. Lontoo: Conway. ISBN 978-1-84486-205-4. (englanniksi)
Viitteet muokkaa
| S: ainoa laatuaan • C: valmistettu jonkin muun aluksen rungolle • K: kesken sodan päättyessä |