Wikipedia

Purjehdus kesäolympialaisissa 1980

Moskovan vuoden 1980 kesäolympialaisten purjehduskilpailut järjestettiin 22. heinäkuuta – 1. elokuuta 1980 Virossa

Purjehdus
Purjehdus
Olympiapurjehduskeskus Tallinnan Piritassa.

Tallinnanlahden olympiapurjehduskeskuksessa Piritassa. Laji oli olympialaisten ohjelmassa 17. kertaa. Mukana oli 156 osanottajaa 23 maasta. Tapahtumia oli kuusi.[1]

Tallinnan valmistautuminen kisoihin muokkaa

 
Olympic Yachting Centre 1980.

Kun Moskova sai järjestääkseen kesäolympialaiset, purjehdusregatta päätettiin järjestää Tallinnassa. Tallinnassa aktiivinen toimija regatan saamisessa kaupunkiin oli kaupunginjohtaja Ivar Kallion ja urheilujohtaja Raymond Hallik.[2], [3] Kisajärjestelyt käynnistivät Tallinnassa merkittäviä rakennusinvestointeja, jotka tehtiin vuosina 1971-1979. Osa investoinneista tehtiin jo ennen kuin Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) päätös vuoden 1980 kesäolympialaisista oli tehty. Uusia tallinnalaisrakennuksia olivat mm. 314-metrinen Tallinnan televisiotorni, kulttuuri- ja urheilukeskus Linnahall eli Kaupunginhalli, Olümpia-hotelli, Postitalo, Tallinnan lentoaseman matkustajaterminaali, nelikilometrinen Piritan nelikaistainen rantatie ja rantabulevardi sekä urheilua varten olympiapurjehduskeskus ja urheilijoiden olympiakylä, nykyinen Pirita Spa -hotelli. Vanhakaupunki eli Toompea sai myös kohennusta sodan jälkeen tapahtuneen rappeutumisen jälkeen. Lisäksi Tallinnan kaupunki joutui kehittämään kunnallisteknistä infraa, kuten jätteiden käsittelyä. Kilpailuareenana olleella Tallinnanlahdella ei haluttu näyttää mahdollisia jätteiden käsittelyongelmia.[4], [5], [6]

 
Neuvostoliiton valtionpankki julkaisi vuonna 1977 viiden ruplan juhlarahan, joka kuvasi Tallinnaa ja sen tulevaa olympiaregattaa.

Piritan alueen olympiapurjehduskeskus oli maa-alueeltaan 193 000 m². Sen suunnittelijoina olivat Henno Sepmann, Peep Kani, Ants Raid ja Himm Looveer.[7]

Kisojen avajaiset muokkaa

Neuvosto-Viron silloinen ulkoministeri Arnold Green toimi Tallinnan olympiapurjehdusregatan XXII järjestelytoimikunnan puheenjohtajana. Olympiapurjehduskeskuksessa pidettyjen avajaisten ja päättäjäisten ohjaajana oli näyttelijänä tunnettu Mikk Mikiver. Avajaiset olivat 20. heinäkuuta 1980. KOK:n edustajana avajaisissa puhui ruotsalainen Gunnar Ericsson.[8]

Kisojen olympiasoihtu saapui 19. heinäkuuta Tallinnaan Baltian asemalle, josta virolaisedustajat juoksivat soihdun Raatihuoneentorille. Seuraavana päivänä soihdun matka jatkui Piritalle olympiapurjehduskeskukseen, jossa soidun sytytti jääpurjehtija silloin 17-vuotias Vaiko Vooremaa. Yhdysvaltain johtaman olympiaboikotin johdosta regattaan osallistui urheilijoita 23 maasta. Niistä kuusi maata eli Alankomaat, Espanja, Irlanti, Italia, Sveitsi ja Tanska kilpailivat olympialipun alla. Neljä näistä maista eli Espanja, Irlanti, Italia ja Sveitsi eivät osallistuneet avajaisiin.[2]

Mitalistit muokkaa

 
Vuoden 1980 olympialaisregatan veneluokat.
Tapahtuma Kultaa Hopeaa Pronssia
470   Brasilia
Marcos Soares
Eduardo Penido 		  Itä-Saksa
Jorn Borowski
Egbert Swensson 		  Suomi
Jouko Lindgrén
Georg Tallberg
Finnjolla  
Esko Rechardt 		 
Wolfgang Mayrhofer 		 
Andrei Balašov
Flying Dutchman   Espanja
Alejandro Abascal
Miguel Noguer 		  Irlanti
David Wilkins
James Wilkinson 		  Unkari
Szabólcs Detre
Zsolt Detre
Soling   Tanska
Valdemar Bandolowski
Erik Hansen
Poul Richard Høj Jensen 		  Neuvostoliitto
Aleksandr Budnikov
Boris Budnikov
Nikolai Poliakov 		  Kreikka
Anastasios Bountouris
Anastasios Gavrilis
Aristidis Rapanakis
Star   Neuvostoliitto
Valentyn Mankin
Aleksandr Muzytšenk 		  Itävalta
Karl Ferstl
Hubert Raudaschl 		  Italia
Giorgio Gorla
Alfio Peraboni
Tornado   Brasilia
Lars Sigurd Björkström
Alexandre Welter 		  Tanska
Peter Due
Per Kjærgaard 		  Ruotsi
Göran Marström
Jörgen Ragnarsson

Mitalitaulukko muokkaa

 
Vuoden 1980 olympialaisregatan voittajat ikuistettuna muistotauluun Tallinnan Piritassa.
Sija Maa Kultaa Hopeaa Pronssia Yhteensä
1.   Brasilia 2 0 0 2
2.   Neuvostoliitto 1 1 1 3
3.   Tanska 1 1 0 2
4.   Suomi 1 0 1 2
5.   Espanja 1 0 0 1
6.   Itävalta 0 2 0 2
7.   Itä-Saksa 0 1 0 1
  Irlanti 0 1 0 1
9.   Kreikka 0 0 1 1
  Unkari 0 0 1 1
  Italia 0 0 1 1
  Ruotsi 0 0 1 1

Muu toiminta muokkaa

Kisojen ollessa poikkeuksellisen lähellä Suomea suomalaisveneilijät saivat mahdollisuuden tulla omilla veneillään yli Suomenlahden. Purjehtijoiden satamana oli Kirovin kalastuskolhoosin satama Miidurannassa. Sieltä oli purjehtijoille varattu 200 venepaikka, joista suomalaiset olivat saaneet kaikkiaan 98. Muita veneilijöitä tuli Ruotsista ja Länsi-Saksasta. Suomalaiset tulivat kahdessa ryhmässä niin, että kunkin ryhmän oleskelu kesti viikon.[9]

Poliittisesti virolaispakolaiset, erityisesti Ruotsissa, kävivät julkisuuspeliä, koska heidän näkökulmastaan kisat pidettiin miehitetyssä maassa, jonka vuoksi KOK:n ei olisi heidän mukaansa saanut myöntää kisoja kyseiseen paikkaan. Pakolaisten kirjoittelu ei esim. Suomessa kuitenkaan yltänyt suomalaislehtiin.[10]

Lähteet muokkaa

Viitteet muokkaa

  1. ↑ Tallinna olümpiapurjeregatt 1996. Eesti Entsüklopeedia. Viitattu 14.5.2020. (viroksi)
  2. ↑ a b Kallion. Tallinn - Tallinna väljaehitamine olümpiaks 1971–1979 5.8.2016. Sirp. Viitattu 14.5.2020. (viroksi)
  3. ↑ Meripäivien aikana olympiaregatta muistettiin 21.7.2010. Kesknädal. Arkistoitu 23.1.2022. Viitattu 14.5.2020. (viroksi)
  4. ↑ Pirital avati nostalgiline olümpianäitus 10.3.2018. Sputnik News. Arkistoitu 29.9.2020. Viitattu 14.5.2020. (viroksi)
  5. ↑ MOSCOW 1980; OLYMPIC BUILDINGS AND INFRASTRUCTURE IN TALLINN 6.9.2018. Architecture of the Games. Viitattu 14.5.2020. (englanniksi)
  6. ↑ Tiesitkö? Nämä tutut Tallinnan kohteet ovatkin muistoja Moskovan olympialaisista iltalehti.fi. 19.8.2018. Viitattu 14.5.2020.
  7. ↑ Olümpianostalgiline Vigri November 2017. braavodisain.ee. Viitattu 14.5.2020. (viroksi)
  8. ↑ «Ega olümpiatuli tõrvikust süttinud!» 21.7.2005. Ohtuleht. Viitattu 14.5.2020. (viroksi)
  9. ↑ Tuuli tuiversi merellä. Helsingin Sanomat, 21.7.1980, s. 27. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 13.5.2020.
  10. ↑ Tallinna olümpiaregatt – kas pidu või alandus? 22.7.2000. Eesti Päevaleht. Viitattu 14.5.2020. (viroksi)
 
Purjehdus olympialaisissa

1896 • 1900 • 1904 • 1908 • 1912 • 1920 • 1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1988 • 1992 • 1996 • 2000 • 2004 • 2008 • 2012 • 2016 • 2020 • 2024
Nykyiset olympialuokat (2024)
470 • 49er • Laser Radial • Laser Standard • Nacra 17 • purjelauta  (IQFoil) • leijalauta (Formula Kite)
Entisiä olympialuokkia
5.5m • 6mR • 6.5m • 7mR • 8mR • 8.5m • 9mR • 10mR • 12mR • 12′ kevytvene • 12 m2 Sharpie • 15mR • 18′ kevytvene • E-jolla • Elliott 6m • Finnjolla • Firefly • Flying Dutchman • Louhi • O-jolla • Ranskan kansallinen monotyyppi • Saaristoristeilijä • Snowbird • Soling • Star • Swallow • Tempest • Ton class (1⁄2 Ton, 1⁄2–1 Ton, 1–2 Ton, 2–3 Ton, 3–10 Ton, 10–20 Ton, Open) • Tornado • Yngling
purjelauta: Division II • Lechner A-390 • Mistral • RS:X • Windglider

Kesäolympialaisten 1980 lajit ja kilpailutapahtumat

Ammunta | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Koripallo | Käsipallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Purjehdus_kesäolympialaisissa_1980&oldid=21491983”