Linnahall

kulttuuri- ja urheilukeskus Tallinnassa

Linnahall (suom. Kaupunginhalli) on kulttuuri- ja urheilukeskus Tallinnassa, Virossa. Satama-alueella sijaitseva Raine Karpin ja Riina Altmäen suunnittelema rakennus valmistui vuonna 1980 käytyihin Moskovan kesäolympialaisten yhteydessä Tallinnassa pidettyihin purjehduskilpailuihin (Olympic Regatta 1980). Rakentamisen tarkoituksena oli säilyttää näkymä vanhan kaupungin siluettiin mereltä. Lisäksi arkkitehdit onnistuivat suunnittelemaan rakennuksen linkiksi meren ja vanhankaupungin välille. Alun perin keskuksen nimi oli V. I. Leninille nimetty kulttuuri- ja urheilukeskus, joka sai Viron uudelleen itsenäistyttyä syksyllä 1991 nykyisen nimensä.[1] Rakennuksessa on 4 200-paikkainen amfiteatteri sekä 3 000-paikkainen jäähalli. Koska Tallinnan satamaan johtavaa rautatietä ei voitu siirtää rakennuksen rakentamisen aikana, rakennus toimi myös jalankulkijoiden rautatiesiltana.[2] Linnahall-hankkeen suunnitellut ja toteuttanut ryhmä sai tunnustuksena työstään vuonna 1984 Neuvostoliiton valtionpalkinnon.

Linnahall
V. I. Leninille nimetty kulttuuri- ja urheilukeskus (1980–1991)
Linnahall, kuva mereltä käsin vuodelta 2006.
Linnahall, kuva mereltä käsin vuodelta 2006.
Osoite Mere puiestee 20
Sijainti Tallinna, Viro
Koordinaatit 59°26′48″N, 24°45′10″E
Rakennustyyppi kulttuuri- ja urheilukeskus
Valmistumisvuosi 1980 (rakennettu 1976–1980)
Suunnittelija Raine Karp ja Riina Altmäe
Omistaja Tallinnan kaupunki (34 %), Tallink-konserni (33 %) ja Infortar (33 %)
Julkisivumateriaali kalkkikivi ja dolomiitti
Verkkosivut
Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Linnahallin käyttö muokkaa

Linnahall tuli tunnetuksi Viron itsenäistymisen eli laulavan vallankumouksen aikaan, jolloin muun muassa Kansanrintaman perustamiskokous järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1988 Linnahallin tiloissa.

Linnahallin urheilukeskuksen puolella olevaa jäähallia käytti jääkiekkojoukkue Tallinna HK Stars kotikenttänään vuosina 2002–2009.[3]

Linda Linen terminaali sijaitsi rakennuksen lähistöllä. Linnahallin tulevaisuus on ollut vaakalaudalla muutaman vuosikymmenen ajan.[4] Rakennus liitettiin vuonna 1997 suojeltavien rakennuskohteiden listaan.[5] Rakennuksen yhteydessä sijaitsee helikopterikenttä, jota muun muassa Copterline käytti.

Linnahallin käyttösuunnitelmista tulevaisuudessa muokkaa

Sittemmin rakennus on pitkälti autioitunut. Viimeiset tapahtumat ovat vuodelta 2010. Tallinnan kaupunki on tehnyt useita suunnitelmia ja aiesopimuksia Linnahallin tulevaisuuden käytöstä. Jo vuonna 2003 pidettiin kaupungin järjestämä arkkitehtuurikilpailu, jonka tavoitteena oli luoda visio Linnahallin tulevaisuuden käytöstä ja alueen suunnitteluratkaisu. Myöhemmin eräänä uudelleenkäyttömahdollisuutena on esitetty sijoittaa rakennukseen esimerkiksi 5 300-paikkainen konsertti- ja kokoustila.[1]

Tallinnan kaupunginneuvosto päätti 2015 peruskorjata Linnahallin.[6] Suunnitelmien toteutus kuitenkin viivästyi. Vuonna 2020 Tallinnan kaupunki, laivayhtiö Tallink ja sijoitusyhtiö Infotar tekivät sopimuksen, jonka mukaan ne rakentavat Linnahalliin uuden matkustajasataman, jonka yhteyteen tulee myös kokouskeskus, hotelli ja kauppakeskus.[7]

Lähteet muokkaa

  1. a b Tallinn’s Linnahall could house 5,300-seat orchestra hall, conference center 27.8.2016. err.ee. Viitattu 28.11.2016. (englanniksi)
  2. Kantokorpi, Otso: Sankarimatkailijan Neuvosto-Tallinna, s. 93. Helsinki: Like, 2006. ISBN 951-581-108-2.
  3. Linnahalli jäähall sulgeb kevadel uksed postimees.ee. Viitattu 8.4.2009. (viroksi)
  4. Purkaminen ja rapistuminen neuvostoarkkitehtuurin uhkana Tallinnassa 23.2.2010. Yle Uutiset. Viitattu 11.10.2012.
  5. Kultuurimälestiseks tunnistamine 18.7.1997. err.ee. Viitattu 29.7.2020. (viroksi)
  6. Ajalugu linnahall.ee. Viitattu 7.8.2017. (viroksi)
  7. Kilpailu kiihtyy Tallinnan satama-alueella – Valtio-omisteinen Tallinnan satama ja laivayhtiö Tallink rakennuttavat vierekkäin kahta tapahtumakeskusta hs.fie. Viitattu 27.2.2020.

Aiheesta muualla muokkaa