Kesäolympialaiset 1980
Vuoden 1980 kesäolympialaiset pidettiin Moskovassa, Neuvostoliitossa 19. heinäkuuta – 3. elokuuta 1980. Kisoja haki Moskovan lisäksi vain Los Angeles, joka sai kisat järjestettäväkseen seuraavalla kerralla. Moskovan kisat olivat ensimmäiset sosialistisessa maassa järjestetyt olympialaiset. Useat Vapaan maailman maat boikotoivat Moskovan kisoja ja vastaavasti useat sosialistimaat Los Angelesin kisoja.[1][2][3]
XXII olympiadin kisat | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Isäntäkaupunki | Moskova, Neuvostoliitto | ||||||
Osallistujamaita | 80 | ||||||
Osallistujat | 5 255 (4 136 miestä, 1 119 naista) | ||||||
Kisatapahtumat | 203 kilpailua 26 lajissa | ||||||
Avajaiset | 19. heinäkuuta 1980 | ||||||
Päättäjäiset | 3. elokuuta 1980 | ||||||
Avaaja | pääsihteeri Leonid Brežnev | ||||||
Urheilijoiden vala | Nikolai Andrianov | ||||||
Tuomareiden vala | Aleksandr Medved | ||||||
Olympiatulen sytyttäjä | Sergei Belov | ||||||
Olympiastadion | Leninin olympiastadion | ||||||
|
Olympialaisten purjehduslajit järjestettiin Piritan satamassa Tallinnassa. Jalkapallo-otteluita järjestettiin Moskovan lisäksi Leningradissa, Kiovassa ja Minskissä.[4] Kisojen avajaisten yhteydessä säätä muokattiin aurinkoisemmaksi lentokoneista levitettävien kemikaalien avulla.
Neuvostoliitto syyllistyi olympialaisissa useisiin toimitsijavilppeihin, joista yksi tunnetuimmista on keihäänheittäjä Dainis Kūlan laittoman heiton hyväksyminen.[5] Kisat muistetaan myös niiden maskotista Miska-karhusta, joka oli ensimmäinen nykyaikaisesti tuotteistettu kisamaskotti.
Valintaprosessi
muokkaaMoskova sai kisat järjestettäväkseen äänestyksen perusteella, ennen Los Angelesia, joka sai järjestettäväkseen seuraavat olympialaiset.[6]
Äänestystulokset 13. lokakuuta 1974 Wien, Itävalta | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Kaupunki | Maa | Kierros 1 | |||||
Moskova | Neuvostoliitto | 39 | |||||
Los Angeles | Yhdysvallat | 20 |
Lajit
muokkaaOlympiaohjelmassa oli 203 tapahtumaa 23 eri urheilulajissa.
Osallistujat
muokkaaMoskovan vuoden 1980 kesäolympialaisiin osallistui 80 maata.[7][8][9]
Boikotti
muokkaa- Pääartikkeli: Vuoden 1980 olympiaboikotti
- Katso myös: Luettelo olympiakisojen boikoteista
Kilpailuja boikotoi Yhdysvaltojen johdolla peräti 47 maata johtuen Neuvostoliiton osallistumisesta Afganistanin sisällissotaan.[4] Ainoastaan 80 maata osallistui, mikä oli pienin luku sitten vuoden 1956 kisojen.[10] 15 maata protestoi Afganistanin tapahtumia osallistumalla avajaisiin ja mitalinjakoseremonioihin olympialipun alaisuudessa. Näiden maiden kultamitalisteille soitettiin olympiahymni kansallislaulun sijaan. Ainoat Länsi-Euroopan maat, jotka kilpailivat oman lippunsa alla, olivat Islanti, Itävalta, Kreikka, Kypros, Ruotsi ja Suomi.
Mahdollisuus boikotoinnista otettiin esille Naton kokouksessa 1. tammikuuta 1980. Yhdysvaltain presidentti Jimmy Carter teki aloitteen 20. tammikuuta boikotin puolesta ja maan senaatti vaati myöhemmin samassa kuussa kisojen perumista tai siirtämistä. Yhdysvaltain olympiakomitea teki lopullisen päätöksen boikotin puolesta äänestyksessä 12. huhtikuuta. Tämän jälkeen muun muassa Norja, Saksan liittotasavalta, Japani ja Kiina liittyivät boikottiin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Italiassa maan hallitus päätti osallistua boikottiin, mutta maiden olympiakomiteat päättivät siitä huolimatta lähettää joukkueen kisoihin.[11]
Mitalitaulukko
muokkaa- Pääartikkeli: Vuoden 1980 kesäolympialaisten mitalitaulukko
Kisojen menestyksekkäin maa oli Neuvostoliitto.[12][9][13]
Vuoden 1980 kesäolympialaisten mitalitaulukko | |||||
---|---|---|---|---|---|
Sija | Maa | Kultaa | Hopeaa | Pronssia | Yhteensä |
1 | Neuvostoliitto | 80 | 69 | 46 | 195 |
2 | Itä-Saksa | 47 | 37 | 42 | 126 |
3 | Bulgaria | 8 | 16 | 17 | 41 |
4 | Kuuba | 8 | 7 | 5 | 20 |
5 | Italia | 8 | 3 | 4 | 15 |
6 | Unkari | 7 | 10 | 15 | 32 |
7 | Romania | 6 | 6 | 13 | 25 |
8 | Ranska | 6 | 5 | 3 | 14 |
9 | Iso-Britannia | 5 | 7 | 9 | 21 |
10 | Puola | 3 | 14 | 15 | 32 |
11 | Ruotsi | 3 | 3 | 6 | 12 |
12 | Suomi | 3 | 1 | 4 | 8 |
Kuvagalleria
muokkaa-
Avajaisseremonia
-
Olympiakylä
-
Jalkapallo-ottelu Neuvostoliitto–Venezuela.
-
Päätösseremonia
Lähteet
muokkaa- ↑ Games of the XXII olympiad (pdf) Organizing Committee. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Moscow 1980 Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Mitä Missä Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1981, s. 463. Helsinki: Otava, 1980.
- ↑ a b Britta Kruse ja Armin Mende: Olympialaiset 100 vuotta, s. 169, Gummerus, 1996. ISBN 951-20-4825-6
- ↑ Vares, Vesa: Kun Moskovan stadionin portit olivat auki: ”Olympialaiset, joilla Neuvostoliitto pelasti maailman” Suomen Kuvalehti. 9.8.2013.
- ↑ Past Olympic Host City Election Results www.webcitation.org. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Factsheet - The Games of the Olympiad (pdf) International Olympic Committee. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Moscow 1980 - Games of the XXII Olympiad International Olympic Committee. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ a b 1980 Moscow Summer Games Sports-Reference. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Kansainvälisen olympiakomitean sivusto
- ↑ Siukonen, Markku & Ahola, Matti: Urheilutieto 1990, s. 51–55. Jyväskylä: Sporttikustannus Oy, 1990. ISBN 951-8920-10-9
- ↑ Moscow 1980 olympic.it. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
- ↑ Event results Official Website of the Olympic Movement. Viitattu 19.3.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kesäolympialaiset 1980 Wikimedia Commonsissa
Ammunta | Jalkapallo | Jousiammunta | Judo | Koripallo | Käsipallo | Lentopallo | Maahockey | Melonta | Miekkailu | Nykyaikainen viisiottelu | Nyrkkeily | Paini | Painonnosto | Purjehdus | Pyöräily | Ratsastus | Soutu | Uimahypyt | Uinti | Vesipallo | Voimistelu | Yleisurheilu