Maksniemi
Maksniemi on kylä ja taajama Simon kunnassa lähellä Kemin kaupungin rajaa. Maksniemi sijaitsee Perämeren rannalla noin 9 kilometriä länteen Simon kunnan keskustaajamasta ja noin 7 kilometriä kaakkoon Kemin keskustasta. Maksniemessä sijaitsevat myös Perämereen työntyvät Ykskuusen ja Karsikon niemet.
Maksniemen taajaman väkiluku oli vuoden 2021 lopussa 562 ja pinta-ala 2,31 neliökilometriä.[1] Vuonna 2005 taajaman väkiluku oli 744 ja pinta-ala 1,3 km², josta vesialuetta 0,1 km²[2].
Kylä sijaitsee valtatien 4 sekä Oulun–Tornion rautatien varrella. Nelostien varrella sijaitseva alue on kaavoitettu yritysalueeksi. Maksniemen "keskus" sen sijaan sijaitsee Postinlahden rannalla valtatien 4 meren puoleisella alueella. Karsikon niemellä sijaitsee harvempaa asutusta, sen sijaan niemellä sijaitsee paljon loma-asutusta. Maksniemen ja Kemin Sauvosaaren yhdistää kevyen liikenteen väylä.
Kylästä on hyvät linja-autoyhteydet sekä Simoon että Kemiin. Kylän kohdalta alkaa lokakuussa 2010 avattu Kemin moottoritie. Entinen Maksniemen seisake on lakkautettu 1980-luvulla. Kylässä on kotieläinpuisto Arcadia.
Kylällä on Maksniemen koulu, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 1–6.[3] Koulun yhteydessä toimii myös esikoulu. Koulujen vieressä toimii kylän päiväkoti.
Karsikonniemi oli yksi sijoituspaikkavaihtoehto energiayhtiö Fennovoiman suunnittelemalle ydinvoimalalle.[4]
Maksniemi oli vuonna 2009 maailman pohjoisin sijaintipaikka, jossa todettiin puutiaisaivotulehdusta.[5]
Historiaa muokkaa
Maksniemi on Simon vanhimpia asutusalueita. Vanhaa rakennuskantaa purettiin kuitenkin paljon 1960- ja 1970-luvuilla.
Maksniemi toimi 1920–1930-luvuilla salakuljetetun pirtun kauttakulkupaikkana. Vuosina 1927–1932 Maksniemessä takavarikoitiin kaikkiaan 18 530 litraa laitonta alkoholia.[6]
Tulevaisuus muokkaa
Maksniemen Karsikkoon, Fennovoiman ydinvoimalalle varatulle alueelle, valmistellaan uutta Karsikon aluetta, jossa tulisi olemaan 50 omakotitalotonttia ja 60 hehtaarin kokoinen teollisuusalue. Aiemmin alueelle suunniteltiin suurteollisuusaluetta.[7]
Lähteet muokkaa
- ↑ Taajamat väkiluvun ja väestöntiheyden mukaan, 2021 Tilastokeskus. Viitattu 17.2.2023. [vanhentunut linkki]
- ↑ Tilastolliset taajamat 2005. Tilasto. Helsinki: Tilastokeskus, 2008.
- ↑ Maksniemen koulu peda.net. Viitattu 17.2.2023.
- ↑ Fennovoima jätti periaatepäätöshakemuksensa (Mediatiedotteet) 14.1.2009. E.ON Suomi Oy. Viitattu 27.8.2009. [vanhentunut linkki]
- ↑ Useilla Simon Maksniemen asukkailla puutiaisaivokuumetta Yle Uutiset. 1.7.2009. Viitattu 17.2.2023.
- ↑ Alkoholin salakuljetus ja sen valvonta Perämeren rannikolla kieltolain aikana 1919–1932: Luku 4. Viranomaisten ote tiivistyy
- ↑ Simon Karsikkoon ei haaveilla enää suurteollisuutta (Arkistoitu versio) Pohjolan Sanomat, 5.4.2016.
| Kylät ja alueet | |
|---|---|
| Vesistöt | |
| Muuta Simoon liittyvää |