Kevytsora
Kevytsora on savesta polttamalla paisutettu rakeinen, pyöreä, raekooltaan väliltä 4–16 mm oleva rakennusmateriaali. Kevytsora valmistetaan paisuttamalla savea pyörivässä polttouunissa ja polttamalla rakeet muotoonsa. Materiaalin etuina ovat sen eristävyys, keveys ja kestävyys sekä kosteutta että mekaanista rasitusta vastaan.
Kevytsorasta voidaan valmistaa kevytsoraharkkoja, jotka ovat kevytsorasta, sementistä ja vedestä valmistettuja muurausharkkoja. Massaan lisätään joskus hienoa kiviainesta tai muuta hienoa täyteainetta. Harkkoja valmistetaan eri kokoja ja tyyppejä. Osa sisältää myös lämmöneristekerroksen.[1] Kevytsorabetoni on betonia, joka on valmistettu kevytsorasta, täyteaineesta, sementistä ja vedestä.[2]
Kevytsoran käyttökohteita muokkaa
Kevytsora käy mullan kuohkeuttajaksi, sillä sen epätasainen pinta sitoo vettä ja ilmaa. Kevytsoran pH on emäksinen johtuen valmistukseen käytetystä savesta. Rakeet eivät sisällä ravinteita. Kevytsoraa sekoitetaan multaan noin neljännes, mieluiten eri raekokoja, jotta mullasta saadaan kuohkeampaa. Kevytsoralla voidaan myös salaojittaa kasvatusastia, ja mullan pinnalla kevytsorakerros tasaa mullan kosteuden.
Vesiviljelyssä kevytsora on erinomainen väliaine. Kevytsora on niin puhdasta ja hygieenistä, että bakteereilla, sienillä tai muilla tuholaisilla ei ole siinä juuri minkäänlaisia elinmahdollisuuksia, mutta sora on huuhdeltava huolellisesti, sillä rakeiden pinta on usein pölyinen.
Kevytsora on myös oivallinen lämmöneriste ja paljon käytetty muun muassa tasakatoilla ja perustusten lämmöneristyksessä routaa vastaan. Tuote on helppo tasata epäsäännöllisissä kohteissa kuten putkien yms. läheisyydessä. Samalla tuote toimii kapillaarikatkona (koheesiovesi) rakenteessa jossa sellaista tarvitaan, kuten maanvaraislaatassa. Myös epäkantavilla pohjamailla kevytsoraa on käytetty tien rungossa routakatkona ja samalla keventämässä kantavaa kerrosta ilman negatiivisia sivuvaikutuksia.
Yksi marginaalikäyttökohde on maatalouden jäteliemen (liete) varastoaltaiden katteena. Tuote kelluu liemen päällä muodostaen kerroksen joka vähentää oleellisesti hajuhaittoja ympäristöön. Käyttöä puoltaa kevytsoran edullisuus, sekä sen koneita särkemätön rakenne.
Historia muokkaa
Nimitys leca on lyhenne englanninkielisistä sanoista light expanded clay aggregate. Tämän pyöreärakeisen lämmöneristeen kehitti ruotsalainen insinööri Lithman. [3] Toisen lähteen mukaan se on Tanskassa keksitty rakennusaine.[4] Suomessa se tuli käyttöön 1949, kun Renlund aloitti sen maahantuonnin.[5]
Renlundin tytäryhtiö Leca oy osti leca-kevytsoran valmistuslisenssin tanskalaiselta Randersin tehtaalta ja aloitti tehtaan rakentamisen 1949. Uuni ostettiin Tanskasta ja moottorit hankittiin Suomesta, kun Neuvostoliitto ei vaatinut niitä sotakorvaukseksi. Kun yritys aloitti kevytsoran valmistuksen Kuusankosken Keltissä 1951, se oli vasta toinen tehdas maailmassa. Osuustukkukauppa osti tehtaan Renlundilta 1959. Lohja oy rakensi oman kevytsoratehtaan Lohjan Virkkalaan, jossa tuotanto alkoi 1964, ja yritys osti Kuusankosken tehtaan omistukseensa 1982. Kuusankoskelle valmistui uusi uuni 1991, jolloin kevytsoran tuotanto keskitettiin kokonaan sinne.[6]
Renlund aloitti kevytsoraharkkojen (leca-harkkojen) valmistuksen 1950-luvulla, jolloin niitä markkinoitiin Leca-reikätiilet -nimellä. Lohja Oy valmisti ja markkinoi kevytsoraharkkoja Elko-nimellä. Muutkin valmistajat aloittivat kevytsoraharkkojen tuotannon, ja enimmillään harkkotehtaita oli Suomessa vajaat parikymmentä. Leca oy:n ja Lohja oy:n kevytsoratoimialat yhdistyivät 1982, jolloin leca-soran ja -harkkojen valmistus ja markkinointi alkoi tapahtua Lohja oy:n nimissä. Rakennusmateriaalien tuotannossa tapahtui 1990-luvun alussa useita yritysjärjestelyjä niin, että 1994 kevytsoraliiketoimintaa alkoi harjoittaa Optiroc oy ab. Leca-liiketoiminta oli 1990-luvun loppupuoliskolla Clayroc oy ja ExClay Suomi oy ab -nimisten yritysten hallussa, ja yhteistyötä eurooppalaisten alan yritysten välillä tiivistettiin niin, että yrityskaupan avulla syntyi Maxit oy 2005. Sen osti Saint-Gobain 2008 ja 2010 nimeksi tuli Saint-Gobain Weber oy. Leca-soran ja -harkkojen valmistus siirtyi 2016 Saint-Gobain Rakennustuotteet oy/Leca -nimen alle ja 2017 toimiala irtautui Leca Finland oy:ksi.[6]
Lähteet muokkaa
- ↑ Leca-harkkorakenteet: Suunnitteluohje (Arkistoitu – Internet Archive) Saint-Gobain Weber Oy Ab.
- ↑ Erikoisbetonit: kevytsorabetoni KS. Rudus Oy.
- ↑ Uusi tietosanakirja. Osa 12, palstat 282–283, hakusana leca-kevytsora. Helsinki: Tietosanakirja oy, 1963.
- ↑ Otavan iso tietosanakirja. Osa 5, palsta 398, hakusana leca-kevytsora. Helsinki: Otava, 1963.
- ↑ Helamaa, Erkki: Vanhan rakentajan sanakirja, s. 122. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Toimituksia 988. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2004. ISSN 0355-1768. ISBN 951-746-624-2.
- ↑ a b Historia. Toinen maailmassa Leca Finland oy. Viitattu 12.8.2023.
Aiheesta muualla muokkaa
- Leca (Arkistoitu – Internet Archive)
- Harkkokäsikirja
- Harkkokivitalo.fi