Kasvien lisääntyminen
Kasvien lisääntyminen on ilmiö, jossa syntyy uusia kasviyksilöitä olemassaolevista yksilöistä. Siemenkasveilla uusi sukupolvi syntyy siemenistä, jotka voivat säilyä pitkään ja levitä uusille alueille. Kukkakasveissa siementä suojaa hedelmä, joka myös auttaa niiden leviämisessä.[1]
Suvuton lisääntyminen tarkoittaa kasvin lisääntymistä jakautumalla tai muulla tavalla niin, että syntyvä uusi yksilö on geneettinen kopio emokasvista.[1] Itiökasvit eli esimerkiksi sammalet ja sanikkaiset lisääntyvät suvuttomasti itiöiden avulla. Siemenkasveilla suvuton lisääntyminen voi tapahtua esimerkiksi rönsyn, mukulan, sipulin, juurivesan tai maavarren avulla.[2]
Suvullinen lisääntyminen tarkoittaa lisääntymistä sukusolujen avulla, jolloin uuden yksilön genomi on yhdistelmä kahden yksilön genomeista.[1] Suvullisessa lisääntymisessä uusi yksilö saa alkunsa hedelmöityneestä munasolusta eli tsygootista. Hedelmöitystä edeltää pölytys, joka voi olla joko ristipölytys tai itsesiitos. Edellisessä tapauksessa sukusolut ovat peräisin eri yksilöiltä, ja jälkimmäisessä kasvin oma siitepölyhiukkanen hedelmöittää saman yksilön munasolun.[2]
Ristipölytystä varten toisen kasvin siitepölyn pitää päästä toisen kasvin emille. Siitepöly voi siirtyä tuulen mukana (tuulipölytteiset kasvit) tai hyönteisten tai lintujen mukana (hyönteispölytteiset kasvit). Tuulipölytteiset tuottavat suuren määrän siitepölyä, ja niiden kukat ovat vaatimattoman näköisiä. Hyönteispölytteiset kasvit houkuttelevat pölyttäjiä värikkäillä tai tuoksuvilla kukilla. Niille riittää pienempi määrä siitepölyä.[3]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b c Stewart T. Schultz: Reproduction in Plants Biology Reference. Viitattu 14.10.2018. (englanniksi)
- ↑ a b Suvuton ja suvullinen lisääntyminen Etälukio. Arkistoitu 29.10.2018. Viitattu 14. lokakuu 2018.
- ↑ Suvullinen lisääntyminen Ruokatieto. Arkistoitu 15.10.2018. Viitattu 14.10.2018.
Aiheesta muualla muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kasvien lisääntyminen Wikimedia Commonsissa
