Genomi

eliön koko perintöaines

Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle. Perimä on yleensä DNA:ta, mutta osalla viruksista se on RNA:ta. Se sisältää proteiinien valmistukseen osallistuvien geenien lisäksi ei-koodaavia alueita.[1]

Ihmisen 23 kromosomiparia, joissa perimä enimmäkseen esiintyy.

Esitumallisilla perimä sijaitsee nukleoidiksi kutsutulla alueella solulimassa. Aitotumaisten perimä on tumassa lukuun ottamatta mitokondrioiden ja viherhiukkasten omaa geeniperimää.[2] Ihmisen perintöaines on varastoitunut 23 kromosomipariin (mitokondrioiden lisäksi). Kromosomipareista 22 on autosomeja, ja 23. pari on sukupuolikromosomi.

Perimää tutkivaa tieteenalaa nimitetään genomiikaksi.[3]

Perimän selvittäminen

muokkaa

Ensimmäistä kertaa koko perimän emäsjärjestys selvitettiin vuonna 1977, kun phi X 174 -bakteriofagin perimä sekvensoitiin.[4]

Ihminen

muokkaa

Ihmisen perimän selvittäminen aloitettiin vuonna 1990, ja ensimmäiset luonnokset siitä julkaistiin vuonna 2001.[4] Lopullisesti ihmisen perimä selvitettiin vuonna 2003. International Human Genome Sequencing Consortium esitteli tutkimustuloksensa ensimmäisenä Nature-lehdessä.

Mato ja banaanikärpänen

muokkaa

Caenorhabditis elegans -sukkulamadon koko perimä sekvensoitiin ensimmäisenä vuonna 1998.[5][6] Banaanikärpäsen koko perimä sekvensoitiin 2000.[5][6]

Kotieläinten perimät

muokkaa

Koiran perimä selvitettiin vuoden 2005 lopulla. Tutkimusrotuna toimi bokseri, joka on sisäsiittoinen koirarotu. Koiran perimässä on 2,4 miljardia emäsparia.[7] Koiralla on 39 kromosomiparia.[7] Kissan perimä selvitettiin loppuvuodesta 2007. Tutkimusrotuna toimi abessinialainen.[8]

Lehmän perimä

muokkaa

Naaraspuolisen Hereford-lehmän koko perimä sekvensoitiin 2009.[9]

Jättiläispandan perimä

muokkaa

Jättiläispandan perimän selvitystyö on meneillään.milloin? Se on ensimmäinen uhanalainen laji, jonka perintöainesta on alettu selvittää.[10]

Edellä mainittujen lisäksi ainakin apinan, rotan ja hiiren perimät on selvitetty.[8]

Lähteet

muokkaa
  • Morris, James; Hartl, Daniel; Knoll, Andrew ja Lue, Robert: Biology: How Life Works. New York: Macmillan, 2013. ISBN 978-1-4641-5601-4.

Viitteet

muokkaa
  1. Morris ym, 2013: ”Chapter 13: Genomes”
  2. Morris ym, 2013: ”Chapter 5: Organizing Principles”
  3. Biotekniikka:genomi/perimä Tieteen termipankki. 2.12.2016. Viitattu 16.6.2020.
  4. a b Pappas, Stephanie: Unraveling the Human Genome: 6 Molecular Milestones Live Science. 23.1.2013. Future US. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)
  5. a b Adams, M.D., et al.: The genome sequence of Drosophila melanogaster. Science, 2000, nro 287, s. 2185–2195. [1]
  6. a b Trans-NIH Fly Initiative: Drosophila White Paper 2001 U.S. National Institute of Health. Arkistoitu 10.3.2007. Viitattu 31.1.2007. (englanniksi)
  7. a b http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2334 (Arkistoitu – Internet Archive)
  8. a b Cat joins exclusive genome club BBC News. 1.11.2007. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
  9. Gill, Victoria: Cow genome 'to transform farming' BBC News. 23.4.2009. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
  10. Giant panda genome project begins BBC News. 1.4.2008. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa


Tämä biologiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.