Genomi
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Perimä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Huomattavasti yleisemmin käytetty termi ja myös Kielitoimiston sanakirjassa genomi ohjaa perimään. Sivulla on muokkaushistoriaa, joten siirtoon tarvitaan ylläpitoa. |
Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle. Perimä on yleensä DNA:ta, mutta osalla viruksista se on RNA:ta. Se sisältää proteiinien valmistukseen osallistuvien geenien lisäksi ei-koodaavia alueita.[1]
Esitumallisilla perimä sijaitsee nukleoidiksi kutsutulla alueella solulimassa. Aitotumaisten perimä on tumassa lukuun ottamatta mitokondrioiden ja viherhiukkasten omaa geeniperimää.[2] Ihmisen perintöaines on varastoitunut 23 kromosomipariin (mitokondrioiden lisäksi). Kromosomipareista 22 on autosomeja, ja 23. pari on sukupuolikromosomi.
Perimää tutkivaa tieteenalaa nimitetään genomiikaksi.[3]
Perimän selvittäminen
muokkaaEnsimmäistä kertaa koko perimän emäsjärjestys selvitettiin vuonna 1977, kun phi X 174 -bakteriofagin perimä sekvensoitiin.[4]
Ihminen
muokkaaIhmisen perimän selvittäminen aloitettiin vuonna 1990, ja ensimmäiset luonnokset siitä julkaistiin vuonna 2001.[4] Lopullisesti ihmisen perimä selvitettiin vuonna 2003. International Human Genome Sequencing Consortium esitteli tutkimustuloksensa ensimmäisenä Nature-lehdessä.
Mato ja banaanikärpänen
muokkaaCaenorhabditis elegans -sukkulamadon koko perimä sekvensoitiin ensimmäisenä vuonna 1998.[5][6] Banaanikärpäsen koko perimä sekvensoitiin 2000.[5][6]
Kotieläinten perimät
muokkaaKoiran perimä selvitettiin vuoden 2005 lopulla. Tutkimusrotuna toimi bokseri, joka on sisäsiittoinen koirarotu. Koiran perimässä on 2,4 miljardia emäsparia.[7] Koiralla on 39 kromosomiparia.[7] Kissan perimä selvitettiin loppuvuodesta 2007. Tutkimusrotuna toimi abessinialainen.[8]
Lehmän perimä
muokkaaNaaraspuolisen Hereford-lehmän koko perimä sekvensoitiin 2009.[9]
Jättiläispandan perimä
muokkaaJättiläispandan perimän selvitystyö on meneillään.milloin? Se on ensimmäinen uhanalainen laji, jonka perintöainesta on alettu selvittää.[10]
Muut
muokkaaEdellä mainittujen lisäksi ainakin apinan, rotan ja hiiren perimät on selvitetty.[8]
Lähteet
muokkaa- Morris, James; Hartl, Daniel; Knoll, Andrew & Lue, Robert: Biology: How Life Works. New York: Macmillan, 2013. ISBN 978-1-4641-5601-4
Viitteet
muokkaa- ↑ Morris ym, 2013: ”Chapter 13: Genomes”
- ↑ Morris ym, 2013: ”Chapter 5: Organizing Principles”
- ↑ Biotekniikka:genomi/perimä Tieteen termipankki. 2.12.2016. Viitattu 16.6.2020.
- ↑ a b Pappas, Stephanie: Unraveling the Human Genome: 6 Molecular Milestones Live Science. 23.1.2013. Future US. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Adams, M. D., ym.: The genome sequence of Drosophila melanogaster. Science, 2000, nro 287, s. 2185–2195. Artikkelin verkkoversio. (englanniksi)
- ↑ a b Trans-NIH Fly Initiative: Drosophila White Paper 2001 U.S. National Institute of Health. Arkistoitu 10.3.2007. Viitattu 31.1.2007. (englanniksi)
- ↑ a b http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2334 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Cat joins exclusive genome club BBC News. 1.11.2007. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Gill, Victoria: Cow genome 'to transform farming' BBC News. 23.4.2009. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Giant panda genome project begins BBC News. 1.4.2008. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Genomi Wikimedia Commonsissa
| Peruskäsitteitä | |
|---|---|
| Osa-alueita | |
| Sovellutuksia |