Genomi
 |
Tämän artikkelin nimi saattaa olla virheellinen. Ehdotettu uusi nimi on Perimä. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Huomattavasti yleisemmin käytetty termi ja myös Kielitoimiston sanakirjassa genomi ohjaa perimään. Sivulla on muokkaushistoriaa, joten siirtoon tarvitaan ylläpitoa. |
Perimä eli geeniperimä tai genomi on eliön koko perintöaines, joka siirtyy vanhemmalta jälkeläiselle. Perimä on yleensä DNA:ta, mutta osalla viruksista se on RNA:ta. Se sisältää proteiinien valmistukseen osallistuvien geenien lisäksi ei-koodaavia alueita.[1] Esitumaisilla perimä sijaitsee nukleoidiksi kutsutulla alueella solulimassa. Aitotumaisten perimä on tumassa lukuun ottamatta mitokondrioiden ja viherhiukkasten omaa geeniperimää.[2]
Perimää tutkivaa tieteenalaa nimitetään genomiikaksi.[3] Ensimmäistä kertaa koko perimän emäsjärjestys selvitettiin vuonna 1977, kun phi X 174 -bakteriofagin perimä sekvensoitiin. Ihmisen perimän selvittäminen aloitettiin vuonna 1990 ja ensimmäiset luonnokset siitä julkaistiin vuonna 2001.[4]
Ihmisen perimäMuokkaa
- Pääartikkeli: Ihmisen perimä
Ihmisen perimä selvitettiin lopullisesti vuonna 2003. Ihmisen perintöaines on varastoitunut 23 kromosomipariin. Kromosomipareista 22 on autosomeja 23. parin ollessa sukupuolikromosomi. International Human Genome Sequencing Consortium esitteli tutkimustuloksensa ensimmäisenä Nature-lehdessä. (Artikkeli Initial sequencing and analysis of the human genome, vuosikerta 2001, lehti nro. 409, sivut 860–921)
Eläinten perimätMuokkaa
Mato ja banaanikärpänenMuokkaa
Caenorhabditis elegans -sukkulamadon koko perimä sekvensoitiin ensimmäisenä vuonna 1998.[5][6] Banaanikärpäsen koko perimä sekvensoitiin 2000.[5][6]
Kotieläinten perimätMuokkaa
Koiran perimä selvitettiin vuoden 2005 lopulla. Tutkimusrotuna toimi bokseri, joka on sisäsiittoinen koirarotu. Koiran perimässä on 2,4 miljardia emäsparia.[7] Koiralla on 39 kromosomiparia.[7] Kissan perimä selvitettiin loppuvuodesta 2007. Tutkimusrotuna toimi abessinialainen.[8]
Lehmän perimäMuokkaa
Naaraspuolisen Hereford-lehmän koko perimä sekvensoitiin 2009.[9]
Jättiläispandan perimäMuokkaa
Jättiläispandan perimän selvitystyö on meneillään.milloin? Se on ensimmäinen uhanalainen laji, jonka perintöainesta on alettu selvittää.[10]
MuutMuokkaa
Edellä mainittujen lisäksi ainakin apinan, rotan ja hiiren perimät on selvitetty.[8]
LähteetMuokkaa
- Morris, James; Hartl, Daniel; Knoll, Andrew ja Lue, Robert: Biology: How Life Works. New York: Macmillan, 2013. ISBN 978-1-4641-5601-4.
ViitteetMuokkaa
- ↑ Morris ym, 2013: ”Chapter 13: Genomes”
- ↑ Morris ym, 2013: ”Chapter 5: Organizing Principles”
- ↑ Biotekniikka:genomi/perimä Tieteen termipankki. 2.12.2016. Viitattu 16.6.2020.
- ↑ Pappas, Stephanie: Unraveling the Human Genome: 6 Molecular Milestones Live Science. 23.1.2013. Future US. Viitattu 16.6.2020. (englanniksi)
- ↑ a b Adams, M.D., et al.: The genome sequence of Drosophila melanogaster. Science, 2000, nro 287, s. 2185–2195. [1]
- ↑ a b Trans-NIH Fly Initiative: Drosophila White Paper 2001 U.S. National Institute of Health. Arkistoitu 10.3.2007. Viitattu 31.1.2007. (englanniksi)
- ↑ a b http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=2334 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Cat joins exclusive genome club BBC News. 1.11.2007. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Gill, Victoria: Cow genome 'to transform farming' BBC News. 23.4.2009. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
- ↑ Giant panda genome project begins BBC News. 1.4.2008. Viitattu 24.4.2009. (englanniksi)
Aiheesta muuallaMuokkaa
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Genomi Wikimedia Commonsissa
| Peruskäsitteitä |
geeni · kromosomi · DNA · RNA · genomi · mitoosi · meioosi · genotyyppi · fenotyyppi · geneettinen koodi · mutaatio |
|---|---|
| Osa-alueita |
ekologinen genetiikka · käyttäytymisgenetiikka · molekyyligenetiikka · populaatiogenetiikka |
| Sovellutuksia |
DNA-profilointi · perinnöllisten sairauksien tutkimus · molekyylievoluution tutkimus · jalostus · geenitekniikka · geeniterapia |