Kansallisen yhtenäisyyden päivä

Kansallisen yhtenäisyyden päivä (ven. День народного единства, Den narodnogo jedinstva) on kansallinen juhlapäivä Venäjällä 4. marraskuuta, jota on vietetty vuoteen 1917 asti ja uudelleen vuodesta 2005.

Kansallisen yhtenäisyyden päivä
ven. День Народного Единства
Kuzma Mininin ja Dmitri Pozharskyn monumentti Nižni Novgorodissa
Kuzma Mininin ja Dmitri Pozharskyn monumentti Nižni Novgorodissa
Tyyppi osavaltio
Vietetään 4. marraskuuta
Ensimmäisen kerran 4. marraskuuta 2005
4. marraskuuta (J: 22. lokakuuta) 1649 (Juhlana Kazanin Jumalanäidin ikoni)

Päivänä muistellaan Kuzma Mininin ja ruhtinas Dmitri Požarskin vuonna 1612 johtamaa kansannousua, joka ajoi pois Moskovaa miehittäneet Puola-Liettuan joukot sekä yleisemmin sekasorron aikaa ja Puola–Moskovann sotaa 1605–1618 kuin myös vuoden 1993 kriisin päättymistä.

Vuonna 1613 tsaari Mikael Romanov määräsi päivän juhlapäiväksi nimellä puolalais-liettualaisista ja ruotsalaisista miehittäjistä vapauttamisen päivä (ven. День освобождения от польско-литовских и шведских оккупантов, Den osvoboždenija ot polsko-litovskih i švedskih okkupantov), joka on myös Venäjän ortodoksisen kirkon Kazanin Jumalanäidin ikonin muistopäivä. Päivän vietto päättyi 1917.

Neuvostoaikana juhlittiin vuoden 1917 Lokakuun suuren sosialistisen vallankumouksen päivänä 7. marraskuuta. Päivän nimi muutettiin Venäjän presidentti Boris Jeltsinin antamalla asetuksella vuonna 1996 sovinnon ja sovittelun päiväksi (ven. День согласия и примирения, Den soglasija i primirenija). Venäjän uskontojen välisestä neuvostosta lähteneen aloitteen perusteella Venäjän parlamentti eli liittokokouksen alahuone, valtioduuma siirsi vapaapäivän 4. päivälle vuodesta 2005 lähtien, minkä päätöksen myös presidentti Vladimir Putin vahvisti.

Nationalistit ja maahanmuuton vastustajat ovat pitäneet päivänä ”venäläisiä marsseja” useissa kaupungeissa. Tilaisuuksissa on ajoittain yhteenottoja antifasistien kanssa[1].

Lähteet muokkaa