Juutalaisten autonominen alue
Juutalaisten autonominen alue (ven. Евре́йская автоно́мная о́бласть, Jevreiskaja avtonomnaja oblast; jidd. יידישע אויטאנאמע געגנט, jidiše avtonome gegnt) on Venäjän federaatioon kuuluva hallintoalue (federaatiosubjekti) Venäjän kaukoidän eteläosassa Aasiassa.
| Juutalaisten autonominen alue Еврейская автономная область |
|
|---|---|
 |
|
 Lippu |
 Vaakuna |
 Juutalaisten autonominen alue Venäjän federaation kartalla |
|
|
Koordinaatit: |
|
| Valtio | Venäjä |
| Autonominen alue | Juutalaisten autonominen alue |
| Perustettu | 7. toukokuuta 1934 |
| Hallinto | |
| – hallinnollinen keskus | Birobidžan (75 413 as.) |
| – suurin kaupunki | Birobidžan |
| – Kuvernööri | Aleksandr Vinnikov |
| Pinta-ala | 36 000 km² |
| Väkiluku (2010) | 176 558 |
| – väestötiheys | 4,9 as./km² |
| Kielet | venäjä |
| Symbolit | |
| – Lippu | Lippu |
| – Vaakuna | Vaakuna |
| – Kansallislaulu | Kansallishymni |
| Lyhenteet | |
| – rekisterikilven tunnus | 79 |
| – ISO 3166 | RU-YEV |
| http://www.eao.ru/ | |
|
Aikavyöhyke UTC +10 (MSK+7)
|
|
Maantiede muokkaa
Se rajoittuu etelässä Kiinaan, luoteessa Amurin alueeseen, pohjoisessa ja idässä Habarovskin aluepiiriin. Alueen pääkaupunki on Birobidžan, ja sen nimeä käytetään usein viittaamaan koko alueeseen. Alueen pinta-ala on 36 000 km².
Alueen pohjoisosa on vuoristoa, etelä- ja itäosat puolestaan alankoa. Suurin joki on Amur, joka muodostaa rajan Kiinaa vastaan. Alueen pinta-alasta yli kolmannes on metsää.
Historia muokkaa
Neuvostoliiton hallitus julisti alueen juutalaisten kansalliseksi alueeksi 1928. Se oli tarkoitettu Neuvostoliiton juutalaisille, vaikka juutalaisilla ei ollut minkäänlaista historiallista yhteyttä alueeseen. Piirikunnasta tuli autonominen alue 7. toukokuuta 1934.
Väestö muokkaa
Juutalaisten autonomisen alueen asukasluku vuonna 2010 oli 176 600 ja väestötiheys 4,9 as./km². Väkiluku on laskussa. Väestö on keskittynyt Siperian radan varrelle alueen pohjoisosaan. Alueen merkittävin kaupunki on pääkaupunki Birobidžan (81 500 as.) Yhdentoista tuhannen asukkaan Oblutšje on toinen alueen kaupungeista.
Alueen nimestä huolimatta vain pieni osa väestöstä on juutalaisia. Vuoden 1989 väestönlaskennan mukaan alueen asukkaista oli venäläisiä 83,2 %, ukrainalaisia 7,4 %, juutalaisia 4,2 %, valkovenäläisiä 1,0 % ja muita 4,2 %. Vuonna 2002 asukkaista oli venäläisiä 89,9 %, ukrainalaisia 4,4 %, juutalaisia 1,22 %, tataareja 0,63 %, valkovenäläisiä 0,62 % ja muita 3,2 %.[1] Väestön koostumuksen muutos johtuu lähinnä juutalaisten muutosta Israeliin ja ukrainalaisten muutosta takaisin Ukrainaan.
Hallinto muokkaa
Juutalaisten autonominen alue on osa Habarovskin aluepiiriä, mutta on myös suoraan yksi Venäjän federaation subjekti.lähde? Se on jaettu hallinnollisesti viiteen piiriin ja yhteen kaupunkiin.[2] Paikallishallinnosta vastaa kuvernööri ja hallituksen puheenjohtaja sekä lakiasäätävä kokous.
- Birobidžanin kaupunkipiiri
- Birobidžanin piiri
- Leninskojen piiri
- Oblutšjen piiri
- Oktjabrskin piiri
- Smidovitšin piiri
-
Ortodoksinen kirkko Birobidžanissa. -
Alueen pääkaupungin Birobidžanin rautatieasemaa. -
Birajoki ja lämpövoimala Birobidžanissa.
Talous muokkaa
Alueen vuoristoinen pohjoisosa tuottaa puuta, tinaa ja rautaa. Tärkeimmät teollisuudenalat ovat koneenrakennus-, puunjalostus-, rakennusaine- ja elintarviketeollisuutta. Maatalous on keskittynyt Amurin ja sen lisäjokien laaksoihin, joissa viljellään viljaa ja kasvatetaan lihakarjaa. Lisäksi harjoitetaan mehiläistarhausta, metsästystä ja kalastusta.
Lähteet muokkaa
- ↑ National composition for regions of the Russian Federation (Arkistoitu – Internet Archive) Venäjän vuoden 2002 väestönlaskennan tulokset. Viitattu 21.11.2011.
- ↑ Перечень муниципальных образований Jervstat. Arkistoitu 26.2.2014. Viitattu 19.2.2014. (venäjäksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Suomi-Venäjä-Seura: Juutalaisten autonominen alue (Jevreiskaja avtonomnaja oblastj) kaapeli.fi.
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Juutalaisten autonominen alue Wikimedia Commonsissa
