Wikipedia

Habarovskin aluepiiri

Habarovskin aluepiiri (ven. Хаба́ровский край, Habarovski krai) on Venäjän federaatioon kuuluva, Japaninmereen rajoittuva osa Kaukoidässä Aasiassa.[1]

Habarovskin aluepiiri
Хаба́ровский край
Lippu
Lippu		 Vaakuna
Vaakuna
Habarovskin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla
Habarovskin aluepiirin sijainti Venäjän federaation kartalla

Koordinaatit: 48.55°N, 135.1°E (Habarovsk)

Valtio Venäjä Venäjä
Perustettu Habarovskin aluepiiri osaksi Kaukaisen idän maakuntaa 1938[1]
Habarovskin aluepiiri 1953[1]
Hallinto
 – hallinnollinen keskus Habarovsk (577 441 as.)[2]
 – suurin kaupunki Habarovsk
 – kuvernööri[1] Vjatšeslav Šport
Pinta-ala 788 600[1] km²
Väkiluku (2010)  ([2]) 1 343 869
 – väestötiheys 1,7 as./km²
Kielet venäjä
BKT (2010) 351 261,3 milj. RUB[3]
(eli 0,94 % Venäjän BKT:stä)
 – asukasta kohti 261 381 RUB,
noin 6 403 euroa[4] (eli 100 % Venäjän keskiarvotasosta)
Aikavyöhyke UTC+10 (MSK+7)[5][6]
Symbolit
 – lippu Habarovskin aluepiirin lippu
 – vaakuna Habarovskin aluepiirin vaakuna
Lyhenteet
 – rekisterikilven tunnus 27
 – ISO 3166 RU-KHA
khabkrai.ru

Historia muokkaa

Habarovkan kaupunki (nykyinen Habarovsk) perustettiin 1858.[1] Habarovskin aluepiirin alue oli Venäjän sisällissodan aikana osittain Japanin ja Yhdysvaltain miehittämä. Sisällissodan jälkeen alueesta tuli osa Neuvostoliittoa. Kaukoidän maakunta perustettiin 1926 ja siihen kuuluva Habarovskin aluepiiri 1938. Maakunnan pääkaupunki oli Habarovsk.[1] Kaukoidän maakunta lakkautettiin 1953 ja jaettiin pienempiin osiin, joista yksi oli Habarovskin aluepiiri.[1]

Maantiede muokkaa

Habarovskin aluepiiri rajoittuu etelässä Primorjen aluepiiriin ja Kiinaan, lännessä Amurin alueeseen, luoteessa Sahaan, koillisessa Magadanin alueeseen ja idässä Ohotanmereen ja kaakossa Japaninmereen. Kapea Tatariansalmi erottaa sen Sahalinin alueesta.[7]

Suuri osa aluepiiristä on vuoristoa. Aluepiirin pohjoisosassa ovat Džugdžurvuoret, länsiosassa Stanovoivuoret ja kaakkoisosassa Sihote-Alin vuoret. Aluepiirin korkein huippu nousee 2 933 metriin. Ohotanmeren rannikon edustalla sijaitsevat Šantarsaaret. Yli puolet aluepiirin pinta-alasta on metsää. Suurin joki on alueen eteläosan halki virtaava Amur. Sen lisäjokia on muun muassa Amgun.lähde?

Tässä yli kaksi kertaa Suomen kokoisessa aluepiirissä on useita merkittäviä luonnonsuojelualueita.[8]

Talous muokkaa

Venäjän tilastokeskus Rosstatin mukaan vuonna 2010 Habarovskin aluepiirin osuus Venäjän bruttokansantuotteesta oli 351,3 miljardia Venäjän ruplaa eli 0,94 prosentista koko Venäjän bruttokansantuotteesta (37 398,5 mrd. RUB). Aluepiirin laskennallinen BKT henkeä kohti edusti Venäjän keskitasoa. Vuonna 2010 se oli jokaista aluepiirin asukasta kohti noin 6 403 EUR/vuosi (100 % maan keskiarvotasosta 6 413 euroa).[3][4]

Habarovskin aluepiirissä on koneenrakennus-, metalli-, metsä-, puunjalostus-, öljynjalostus-, elintarvike- ja kaivosteollisuutta sekä selluloosan ja paperin valmistusta. Kaivosteollisuus tuottaa kivihiiltä, rautaa ja värimetalleja. Maataloudessa viljellään viljaa ja kasvatetaan nauta- ja siipikarjaa. Myös kalastus on tärkeä elinkeino. Lisäksi harjoitetaan mehiläistarhausta ja metsästystä.lähde?

Aluepiirin tärkeimmät satamat ovat erityisesti öljyterminaali De-Kastri (Де-Кастри) ja yleissatama Vanino (jonka kautta on viime vuosina kuljetettu runsaasti muun muassa hiiltä). Pienempiä satamia on muun muassa Nikolajevsk-na-Amuressa Amurin suulla, Ohotskissa Ohotanmeren rannalla ja Sovetskaja Gavanissa.[9] Jokisatama on myös Habarovskissa ja Komsomolsk-na-Amuressa. Aluepiirin eteläosassa kulkevat Siperian ja Baikalin–Amurin radat.[7][10]

Väestö muokkaa

Asukasluku on pudonnut merkittävästi Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan Habarovskin aluepiirissä asui 1 343 869 henkeä (ilman Juutalaisten autonomista aluetta).[2] Kaupunkilaisia oli tuolloin 81,8 prosenttia väestöstä.lähde?

Aluepiirin kaupunkeja ja taajamia ovat Habarovsk (577 441 as.), Komsomolsk-na-Amure (263 906 as.), Amursk (42 970 as.), Sovetskaja Gavan (27 712 as.), Nikolajevsk-na-Amure (22 752 as.), Bikin (Бикин, 17 154 as.), Vanino (Ванино, 17 001 as., kaupunkityyppinen taajama) ja Vjazemski (Вяземский, 14 555 as.). Lisäksi kaupunkilaisia asui aluepiirin kaupunkityyppisissä taajamissa.[2]

Suurin osa väestöstä on venäläisiä, mutta Amurin varsilla asuu myös alueen alkuperäisväestöön kuuluvia nanaita, giljakkeja, orotšeja sekä kiinalaisia, japanilaisia ja korealaisia. Alueen pohjoisosassa asuu myös evenkejä ja eveenejä.lähde?

Hallinto muokkaa

Aluepiirin hallinnon johdossa ovat aluepiirin kuvernööri ja lakiasäätävä duuma.[1] Aluepiirin pääkaupunki on Habarovsk (1858–1893 nimenä Habarovka).[1] Aluepiiri jakautuu paikallishallinnossa 19 osaan: kahteen kaupunkipiirikuntaan ja 17 kunnallispiiriin.[2]

Hallinnollisesti aluepiiriin kuuluu osana myös Juutalaisten autonominen alue, vaikka sekin on itsenäinen Venäjän federaation subjekti (alue).lähde?

Piirijako muokkaa

  •  
    Näkymä Habarovskin keskustaan.
  •  
    Habarovskin aluepiirin kuvernööri Vjatšeslav Športin ja presidentti Medvedevin tapaaminen (2009).
  •  
    Valtatie M60 tuo maantieyhteyden lännestä Habarovskin aluepiiriin.
  •  
    Habarovsk-1 rautatieasema Siperian radan varrella.
  •  
    De-Kastrin öljyterminaali sijaitsee merellä.

Lähteet muokkaa

  1. ↑ a b c d e f g h i j Khabarovsk Territory kommersant.com. Arkistoitu 9.3.2016. Viitattu 8.3.2013. (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d e Vserossijskaja perepis naselenija 2010. Tom 1. Tšislennost i razmeštšenije naselenija (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Koko Venäjän kattava väestönlaskenta 2010. Osa 1. Väestön lukumäärä ja jakauma. Taulukko 11 (MS Excel-taulukko)) 2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 15.3.2013. Viitattu 22.9.2012. (venäjäksi)
  3. ↑ a b Valovoi regionalnyi produkt po subjektam Rossijskoi federatsii v 1998-2010 gg. (v tekštših tsenah; millionov rublei) (Federalnaja služba gosudarstvennoi statistiki (Venäjän federaation tilastovirasto), www.gks.ru, Venäjän federaation eri subjektien alueellinen BKT (MS Excel-taulukko)) 12.4.2012. Moskova: ИИЦ «Статистика России». Arkistoitu 19.6.2012. Viitattu 8.3.2013. (venäjäksi)
  4. ↑ a b Euro exchange rates RUB (Euroopan keskuspankin vaihtokurssi 40,8200 RUB/EUR) Kurssimuunnos käyttäen vuoden lopun kurssia 2010-12-31. European Central Bank, ecb.int. Viitattu 8.3.2013. (englanniksi)
  5. ↑ Jussi Nurminen: Venäjä siirtyy ikuiseen talviaikaan 1.7.2014. Yle uutiset. Viitattu 27.10.2014.
  6. ↑ Vladimir Putin signed the Federal Law On Amendments to the Federal Law "On the calculation of time" 22.7.2014. worldtimezone.com. Viitattu 27.10.2014. (englanniksi)
  7. ↑ a b Новый Атлас автомобильных дорог 2006-2007. Россия - Страны СНГ - Прибалтика. 1:750 000 и 1:1500 000 (+ 1:4000 000). Главный редактор В. Х. Пейхвассер. Тривум, 220053, г. Минск. ISBN 985-409-072-8. (venäjäksi)
  8. ↑ OOPT Dalnevostotšnogo okruga (- Kaukoidän federaatiopiirin luonnonsuojelualueiden dynaaminen sijaintikartta) Venäjän suojelualueiden sivusto, oopt.info. Viitattu 22.9.2012. (venäjäksi)
  9. ↑ Morskije porty Rossii (ESIMO - Venäjän valtion yhtenäinen valtameritietojärjestelmä - valinta Tihookeanski bassein (Tyynimeri), kukin satama, satamapaikat löytyvät myös karttavalikon kautta) ESIMO, morinfocenter.ru. Viitattu 30.10.2012. (venäjäksi)
  10. ↑ Атлас железные дороги Россия и сопредельные государства. (Venäjän ja IVY-maiden rautatiekartasto). ФГУП "Омская картографическая фабрика", 2010. ISBN 978-5-95230323-3. (venäjäksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Habarovskin_aluepiiri&oldid=21009103”