Wikipedia

Eridu

Eridu (sumeriksi 𒉣𒆠, Eridug, akkadiksi Irîtu) nykyinen Tell abu Shahrain (arab. تل أبو شهرين‎) oli muinainen sumerilainen kylä, myöhemmin kaupunki Etelä-Mesopotamiassa, nykyisessä Irakissa. Eridu kasvoi arkeologian mukaan jo 5. vuosituhannella ympäröiviä kyliä suuremmaksi monen tuhannen asukkaan keskukseksi, ja myös sumerilaisten legendojen mukaan ensimmäinen kuningas hallitsi siellä. Eridussa palvottiin Enki-jumalaa, joka oli maan ja veden jumala. Eridussa on kaivauksissa saatu selville se, että paikan temppeli kasvoi vuosituhansien saatossa tasaisesti yhä suuremmaksi, kun uusi temppeli rakennettiin aina entisen päälle. Tämä liittyi kaupungin väkiluvun kasvuun.

Karkea Eridun kartta, jossa näkyy poraspyramidi ja muutamia muita suuria rakennuksia. Kolmiulotteisena kuvattu on E-abzun temppeli.
Eridun sijainti muinaisen Sumerin kartalla.

Eridu muokkaa

Muinainen jo hylätty Eridun kaupunki on Etelä-Irakissa oleva nykyinen rauniokumpu Tell Abu Shahrain. Se on Etelä-Irakissa Dhi Qarin maakunnassa noin 315 kilometriä Bagdadista kaakkoon ja suunnilleen 180 kilometriä Basrasta länteen. Eridu on noin 30 kilometriä An Nasiriyahin kaupungista etelälounaaseen ja noin 30 kilometriä Ash Shyukista länsilounaaseen. Se sijaitsee paikassa 30° 48′ 34″ N 45° 59′ 31″ E eli 30.809532, 45.992031 Eridu noin 12 kilometriä muinaisesta Urin kaupungista lounaaseen. Kaupunki oli Eufratin sivuhaaran varrella, ei meren rannalla ainakaan historiansa myöhemmässä vaiheessa. Eridun nimi oli sumeriksi Eri.dugga (”hyvä kaupunki”) tai NUN.KI (”mahtipaikka”).

Eridun kylä perustettiin varhaisella Ubaid-kaudella ehkä jo noin 5850 eaa., viimeistään 5400 eaa. Tällöin varhainen asutus oli levittäytynyt Mesopotamian tulvatasangolle. Kylän asukkaat elivät muun muassa kasteluviljelyllä.

Eridu kasvoi nopeasti muutaman tuhannen asukkaan keskukseksi ja sinne rakennettiin temppeli.[1] Se oli koostaan päätellen merkittävä keskus tuohon aikaan. Kylästä tuli Etelä-Mesopotamian suurin asutuskeskus. Sumerilainen kuningasluettelo mainitsee ensimmäisen kuninkaan Alulimin asuneen Eridussa. Alulimin poika oli sumerilaisten myyttien mukaana puolijumalana palvottu Adapa.

Ei silti olla varmoja, keitä Eridun esihistorialliset asukkaat olivat.

Sumerilaiset saapuivat Eriduun joko pohjoisesta tai Persianlahdelta, ehkä Dilmunista Bahrainin seuduilta. Gwendolyn Leick on väittänyt Eridun kehittyneen kolmen kulttuurin kautta: Pohjoisesta saapui mutatiilitaloissa kasteluviljelyn tuonut Samarran kulttuuri, etelästä kaistalatoissa alkujaan asuneiden sumerilainen kalastukseen ja simpukan keräilyyn perustuva kulttuuri, ja aavikoilta ja aroilta seemiläinen paimentolaiskulttuuri. Nämä kulttuurit näkyisivät jo varhain kaupungissa.

Joidenkin tietojen mukaan Ubaid-kaudella ehkä noin 4000 eaa. Eridun ala oli 8–10 hehtaaria ja siellä asui noin 4 000 asukasta.[2]

Erään arvion mukaan kaupungissa olisi asunut varhaisella Uruk-kaudella noin 3700 eaa. 6 000–10 000 asukasta. ja kaupungin ala 40 hehtaaria.[2][3]

Kaupunkiin rakennettiin lopulta 400 × 100 metrin kokoinen muurien ympäröimä pyhä alue.

Kaupungin väkiluku romahti jo noin 2050 eaa., niihin aikoihin, jolloin Uus-Sumeri luhistui. Edelleen väestökato koetteli joskus vuosien 1800–1600 välillä eaa. Viimeinenkin asutus hävisi varmasti noin 600 eaa.

Eridun temppelien kehitysvaiheita muokkaa

Eriduun rakennettiin varhain löydetyitä kalauhreista ja myöhemmistä kirjoituksieta päätellen luultavasti Enkille, alkujaan maan herralle, myöhemmin meren jumalalle pyhitetty temppeli.[4][5][6][7] Eridun temppeli oli nimeltään veden jumalalle Enkille pyhitetty E-abzu tai E-engur-a, Eridun zikkurat, porraspyramidi on Mesopotamian vanhin tunnettu temppeli.

Eridun temppelit XVI–VI rakennettiin noin 5000–3500 eaa. Eridun temppelit 6–18 (VI–XVIII) ovat Ubaid-kaudelta[8]. Ubaid-kaudella tapahtui temppelin koon kasvua mikä kertoo pappien vallan ja väestön kasvusta.[9] Varhaisimmat julkiset temppelit lienee rakennettu Samarraan ja Halafiin.

Eridussa näkyi erityisen selvästi muinainen temppelin koon kasvu.[10][5][11] Eridun suuri mutatiilinen temppeli, joka rakennettiin uudestaan aina 150–200 vuoden välein[6] 13–17 kertaa vuoteen 2000 eaa.

Ubaid I-kaudella Eridun vaiheessa XV temppeli oli vain pieni huone, jossa oli alttari ja uhripöytä. Temppelin ala oli 8 × 6 metriä. Myöhemmin temppeliin rakennettiin kahden tasanteen päälle syvennyksin. Ubaid 2-vaiheessa temppelin koko alkoi selvästi kasvaa. Ubaidin vaiheissa 3–4 kerrostumissa XI–VI ilmestyi myöhemmin Mesopotamiassa tavallinen kolmiosainen pohjakaava[12] seinäsyvennysten eli nishien kanssa. Ubaid IV:n temppeli tehtiin metrin korkuiselle tasanteelle.

Ubaid-kauden loppupuolella Eridun temppeli oli 10 × 20 metrin levyisellä ja 1 metrin korkuisella mutatiilisellä korokkeella.[9]

Loppuvaiheessaan esidynastisella kaudella Eridun temppeli I oli jopa 8–12[13] metrin korkuisella korokkeella oleva suuri temppeli. Koroketta ympäröi noin 4–6 metrin korkuinen muuri[4][14].

Sumerilaisen temppelin koon kasvua oli myöhemmin nähtävissä muualla Eridun VII tason jälkeen muualla esim. Tepe Guranin kerrostumassa XIII ja Urukissa Uruk-kaudelle temppeli D ja valkoinen temppeli merkitsivät kehityksen huippua.[15].

Numero Pohjan ala Kuvaus
19 XIX Pieni. Varhaisin, noin 5200 eaa. Ubaid I-kausi.[16]
17 XVII 3,5 × 4,5[6] Pieni, kuin pieni talo, ei alttarisyvennystä[6].
16 XVI Pieni, mitoiltaan noin 3 × 2 metriä[17], siitä alkaa muuri ehkä isompaan rakennelmaan. Temppeli tavallaan normaalin talon tapainen, yksi pieni huone, jossa seinässä alttarisyvennys ja alttari, ja huoneen keskellä uhripöytä. Yhdellä seinustalla seinissä kiinni oleva neliömäinen pylväs. Pienen temppelitalon vieressä pieni pyöreä uuni.

Temppelin seinät ohuet, paksuus ehkä noin 20–25 cm. Seinäpilarien tukema muuri[18].

15 XV 8 × 6 metriä Kooltaan kasvanut, monihuoneinen, noin 3 × 1,7 kertaa edellistä isompi.
14–12 XIV–XII Näistä on jäänteitä vain vähän, Vastaa Hajji Muhammad- eli Ubaid 2-kautta, jolloin temppelien kasvu suuremmiksi alkoi.
Temppelit 11–9 XI–IX
11 XI 15 metriä pitkä, 4 kertaa temppeliä XV pitempi, leveys ehkä noin 10 metriä Oli monihuoneinen, selvästi ympäristöstään erottuva[19]. Vatsaa Ubaid 3-kautta, jolloin Mesopotamian vaikutus laajeni kauas.
9 IX Monihuoneinen, laaja. Ohuet seinät, paksuus noin 25 senttimetriä, joskus 50 senttimetriä. Suunnilleen saman kokoinen kuin edellinen ja muurin ympäröimä. Muurissa nishejä eli kiinni hitsautuneita pilareja. Temppelin mitat 7 × 10 metriä, muurin mitat 11,5 × 17 metriä.
8 VIII 21 × 12 metriä, 5,7 kertaa XVI:tä pidempi, 4 kertaa leveämpi Kolmiosainen tyypillinen myöhempien aikojen temppeli. Aikaisempaa paksummat seinät, paksuus noin 80 senttimetriä. Sisäpihan ympärillä lukuisia huoneita. Ubaidin jakso 4.
7 VII 18,5 × 13 metriä Temppeli oli matalalla korokkeella[18] ja ehkä vastasi Uruk 3–4:ää. Paksut seinät, ison suorakaiteen muotoisen sisäpihan ympäröimiä pieniä huoneita. Vuosilta 4000–3700 eaa.[20] Vastasi Ubaid 4:ää.
6 VI 23 × 12 m Koroke oli kaksi kertaa edellistä korkeampi. Noin vuodelta 3800 eaa.
5–4 V–IV suuri IV:n koroke oli noin 1,8 kertaa VI:n koroketta korkampi. Vastasi Uruk-kautta. Noin 3500 eaa. vastaa Uruk 14–9,Gawra 11–10[8]
3–2 III–II noin 3200 eaa. vastaa Nippur 16–15 Uruk 8–4

Ajoituksen kanssa muokkaa

Kerrostuma Ajoitus eaa. Ajanjakso Koko (m) huom
XVIII 5300 – 3 × 0,3 Hirsiseinät
XVII 5300–5000 – 2,8 × 2,8 Ensimmäinen cella
XVI 5300–5000 Varhainen Ubaid 3,5 × 3,5
XV 5000–4500 Varhainen Ubaid 7,3 × 8,4
XIV 5000–4500 Varhainen Ubaid – Ei rakennetta
XIII 5000–4500 Varhainen Ubaid – Ei rakennetta
XII 5000–4500 Varhainen Ubaid – Ei rakennetta
XI 4500–4000 Ubaid 4,5 × 12,6 Ensimmäinen koroketasanne
X 4500–4000 Ubaid 5 × 13
IX 4500–4000 Ubaid 4 × 10
VIII 4500–4000 Ubaid 18 × 11
VII 4000–3800 Ubaid 17 × 12
VI 4000–3800 Ubaid 22 × 9
V 3800–3500 Varhainen Uruk – Vain koroketasanne säilynyt
IV 3800–3500 Varhainen Uruk – Vain koroketasanne
III 3800–3500 Varhainen Uruk – Vain koroketasanne
II 3500–3200 Varhainen Uruk – Vain koroketasanne
I 3200 Varhainen Uruk – Vain koroketasanne

Lähteet muokkaa

  • Milicua, Jose & Sureda, Joan: Maailmantaiteen kirjasto : varhainen taide. Porvoo: WSOY, 1996. ISBN 9510198870.

Viitteet muokkaa

  1. ↑ McDonald, Mark Alan: Sumerian City-State Eridu and Ubaid Phase 1 (Tell Abu Shahrain) in Iraq The History of The Ancient Near East. Viitattu 14.12.2014. (englanniksi)
  2. ↑ a b Modelski, George: Cities of the Ancient World: An Inventory (-3500 to -1200) University of Washington. 10.7.1997. Arkistoitu 30.3.2012. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  3. ↑ González, Isabel Prieto: Eridu, ciudades en el mundo antiguo, introducción Dearqueologia.com. Arkistoitu 16.7.2007. Viitattu 19.12.2019. (espanjaksi)
  4. ↑ a b Garbini, Giovanni: Maailmantaide. 2 : Muinainen maailma : Mesopotamian, Egyptin ja muiden Lähi-idän maiden taide, s. 11, kuva 3, Eridun temppelin rekonstruktio. Suomentanut Mattila, Raija. Helsinki: Tammi, 1968. ISBN 9513003795.
  5. ↑ a b Scaruffi, Piero: Art Institute Art Institute, Museum of Science and Oriental Institute, Chicago. Arkistoitu 22.11.2008. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  6. ↑ a b c d González, Isabel Prieto  : El período de Ubaid (I, II, III, IV; aprox. 5600 – 3900 a.C.) Caracteres generales   Dearqueologia.com  . Arkistoitu 9.3.2010 . Viitattu 19.12.2019 . (englanniksi) 
  7. ↑ Kuva, Niveles, Eridu Dearqueologia.com. Arkistoitu 15.1.2010. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  8. ↑ a b Sincronia Dal 4500 Al 3400 A.C. Synchrony from 4500 to 3400 B.C. Maat. Arkistoitu 1.4.2016. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi) Uruk-kauden alku.
  9. ↑ a b http://history.missouristate.edu/mcooper/AncientCiv/Presentations/Prehistory%20in%20the%20Near%20East.ppt[vanhentunut linkki]
  10. ↑ Clark, Grahame & Sherratt, Andrew: The Cambridge encyclopedia of archaeology, s. 114, kuva 16.3. Cambrdge: Cambridge University Press, 1980. ISBN 0-521-22989-8.
  11. ↑ Kuva: Reconstruction showing teh succession of temples at Eridu, Eridu Level XVI Museum of Science and Oriental Institute, Chicago. Arkistoitu 28.7.2011. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  12. ↑ Emerging social complexities in Mesopotamia: the Chalcolithic in the Near East The Joukowsky Institute of Archaeology. Arkistoitu 20.7.2010. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  13. ↑ Milicua, Jose & Sureda, Joan, 1996, s. 196 kuva numero 355.
  14. ↑ Kuva: Reconstruction Templo de Eridu Snap3.uas.mx. Arkistoitu 21.7.2011. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  15. ↑ Milicua, Jose & Sureda, Joan, 1996, s. 196.
  16. ↑ Sincronia Dal 6300 Al 4500 A.C. Synchrony from 6300 to 4500 B.C. Maat. Arkistoitu 8.9.2007. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)
  17. ↑ Roaf, Michael: Cultural atlas of Mesopotamia and the ancient Near East, s. 52, kuva. New York (N.Y.): Facts on File, 1990. ISBN 0-8160-2218-6.
  18. ↑ a b Milicua, Jose & Sureda, Joan, 1996, s. 296.
  19. ↑ La ville d'Eridu (plans, histoire, photographies...) Ezida : le site dédié à la Mésopotamie. Viitattu 19.12.2019. (ranskaksi)
  20. ↑ ¿De Dónde Venimos? Bcn.cat. Viitattu 19.12.2019. (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Eridu&oldid=21280834”