Berliinin päärautatieasema

Berliinin päärautatieasema (saks. Berlin Hauptbahnhof, ennen Lehrter Stadtbahnhof) on rautatieliikennepaikka Moabitin kaupunginosassa Berliinissä, Saksassa. Se avattiin liikenteelle kaksi päivää virallisten avajaisten jälkeen 26. toukokuuta 2006.

Berlin Hauptbahnhof
Perustiedot
Osoite Europaplatz 1, 10559 Berlin
Avattu 2006
Liikenne
Kaukoliikenne kyllä
Paikallisjunat S5, S75, S7, S9
Asemarakennus
Tyyppi silta-/maanalainen asema
Lipunmyynti kyllä
Ratapiha
Raiteisto 14 laituriraidetta

Historia muokkaa

Alkuperäinen asema muokkaa

Alkuperäinen tiilestä rakennettu Lehrter Bahnhof (Lehrten asema) valmistui paikalle vuonna 1871 Berliinin ja Hannoverin välisen 239 kilometriä pitkän rautatien pääteasemaksi. Sen arkkitehdit olivat Alfred Lent, Bertold Scholz, ja Gottlieb Henri Lapierre. Vuonna 1882 valmistui neliraiteinen kaupunkirata (saks. Stadtbahn) silloisen aseman pohjoispuolelle yhdistämään esikaupungit keskustaan. Sille rakennettiin neliraiteinen asema Lehrter Stadtbahnhof vaihtoyhteyksille. Tästä tuli myöhemmin osa Berliinin S-Bahnia. 14. lokakuuta 1884 Lehrter Bahnhofista tuli myös Hampurin sekä Skandinavian liikenteen pääteasema Hamburger Bahnhofin sulkeuduttua.

Lehrter Bahnhof suljettiin vuonna 1951 ja purkutyöt päättyivät 1959. Kaupunkiasema jatkoi kuitenkin S-Bahnin pysähtymispaikkana. Se remontoitiin 1987 kaupungin 750-vuotisjuhlaan. Tämäkin asemarakennus purettiin 2002 uuden päärautatieaseman tieltä.

Uusi asema muokkaa

Saksan jälleenyhdistymisen jälkeen tehtiin päätös parantaa Berliinin rautatieverkostoa rakentamalla uusi pohjois-etelä -suuntainen päärata täydentämään itä-länsi-suuntaista Stadtbahnia. Samalla kaupunkiin päätettiin rakentaa uusi keskusasema, jollaista kaupungissa ei ennen ollut vaikka Ostbahnhofia Itä-Berliinissä kutsuttiin ennen Hauptbahnhofiksi. Lehrter Stadtbahnhof oli taloudellisesti looginen paikka uudelle keskusasemalle. Asiaan vaikutti myös Saksan liittopäivätalon läheinen sijainti.

Kesäkuussa 1992 Saksan hallitus päätti, että uusi rautatieasema rakennettaisiin alueelle, jolla Lehrter Bahnhof oli. Seuraavana vuonna pidettiin alueen suunnittelukilpailut, jonka voitti hampurilainen yritys.

Asemarakennukseen tuli viisi tasoa. Korkeimmalla sijaitsee päätaso, jossa menevät kaupunkiradan raiteet sillalla 10 metrin korkeudessa, sekä matalimmalla neljä laituria 15 metrin syvyydessä uudessa rautatietunnelissa Potsdamer Platzilta pohjoiseen Spreejoen ja Tiergartenin ali.

Rakennustöitä tehtiin useassa vaiheessa. Vuonna 1995 Tiergartenin tunneleiden työt alkoivat, ja ne valmistuivat 2005. Neljää tunnelia käyttävät pitkänmatkan- ja paikallisjunat sekä kahta tunnelia metrojunat. Aseman viereen valmistui 60 metriä korkea torni 2004. Rakennustöiden aikana Spreejoen reittiä piti muuttaa ja veden vuotaminen tunneleissa aiheutti vuoden viivästyksen rakennustöissä.

Rautatiesiltojen rakentaminen aloitettiin 2001. Ne ovat 450 metriä pitkät ja alkavat aseman länsipäästä ylittäen Humboldthafenin sataman. Koska rivissä olevat raiteet kaartuivat hieman, niin jokaiselle raiteelle täytyi tehdä oma silta. Tämä oli suunnittelijoille erikoislaatuinen haaste.

Aseman laiturihallin katto on kaarevaa lasia, jonka koko on 85 x 120 metriä, joka asennettiin helmikuussa 2002. Lasin pintaan asennettiin myös aurinkokennojärjestelmä. Katoksen rakentaminen oli myös vaativa tehtävä, vaikka sitä lyhennettiin 100 metriä töiden nopeuttamiseksi.

Heinäkuun 2002 ensimmäisen viikonlopun jälkeen sillat ja aseman päähalli tulivat käyttöön, joten liikenne siirtyi uudelle reitille. Vanha rautatieasema suljettiin ja purettiin piakkoin uudisrakennusten tieltä. 9. syyskuuta 2002 asema nimettiin uudelleen Berlin Hauptbahnhof – Lehrter Bahnhofiksi.

Alkuvuonna 2005 päätettiin, että asema nimetään Berlin Hauptbahnhofiksi avajaispäivänä 28. toukokuuta 2006. Samana päivänä Papestraßen asema avattiin uudelleen Südkreuzin asemana, joka on kaupungin toiseksi suurin rautatieasema.

Berliinin U-Bahnin Hauptbahnhof-metroasema avattiin vuonna 2009 rautatieaseman alapuolelle. U5-metrolinja yhdistää päärautatieaseman Brandenburger Toriin, Alexanderplatziin, Friedrichshainiin ja edelleen Lichtenbergiin ja muihin itäisiin kaupunginosiin. Rautatieaseman eteen rakennetaan myös uutta raitiotielinjaa länteen Moabitin kaupunginosan läpi Jungfernheideen. Jo aiemmin aseman edestä on ollut raitiotieliikennettä Mitten kaupunginosaan ja edelleen Prenzlauer Bergiin, Friedrichshainiin sekä itäiseen Berliiniin.

Avajaiset muokkaa

 
Avajaiset. Etualalla Spreejoki.

26. toukokuuta 2006 liittokansleri Angela Merkel avasi aseman yhdessä liikenneministeri Wolfgang Tiefenseen kanssa. He saapuivat paikalle ICE -junalla Leipzigista. Tilaisuudessa esitettiin valoshow "Lichtsinfonie" avajaispuheiden jälkeen. Myöhemmin paikalla esiintyivät bändit Reamonn ja BAP. Erilaisia tilaisuuksia oli myös muilla uusilla asemilla Gesundbrunnenissa, Potsdamer Platzilla ja Südkreuzin asemilla. Virallisesti liikenne alkoi päärautatieasemalla 28. toukokuuta 2006.

Avajaisseremoniat keskeytyivät hetkeksi juopuneen 16-vuotiaan puukottaessa ihmisiä, jotka olivat lähdössä pois paikalta. 41 ihmistä loukkaantui.[1]

Aseman käyttö muokkaa

Asemalla on kuusi raidetta ylätasanteella (joista kahta käyttää S-Bahnin junat) ja kahdeksan alatasanteella. Asemalla pysähtyy 1 800 junaa päivässä ja sen läpi kulkee noin 350 000 matkustajaa päivässä. Asemalla on myös 44 000 m² kaupallista tilaa.

Asemaa käyttävät InterCityExpress, InterCity, RegionalExpress ja S-Bahn -junat. Asemalle tulee myös metrolinja U5. Ylhäältä (itä-länsi) lähtevät junat esimerkiksi Hannoveriin tai Kölniin. Alhaalta tunnelista (pohjois-etelä) lähtevät Hampuriin, Leipzigiin tai Müncheniin.

Lähteet muokkaa

Aiheesta muualla muokkaa

 
Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Berliinin päärautatieasema.