Assaljärvi
Assaljärvi (arab. بحيرة عسل) on kraatterijärvi Djiboutin itäisessä osassa. Se sijaitsee Tadjouranlahden läntisessä päädyssä Tadjourahin alueella Dikhilin alueen rajalla Itä-Afrikan hautavajoaman pohjoisosassa. Assaljärvi on suolajärvi, joka sijaitsee noin 155 metriä merenpinnan tason alapuolella Afarin syvänköalueella ollen koko Afrikan matalin kohta,[1][2] ja kolmanneksi syvin painauma maailmassa Kuolleenmeren ja Genesaretinjärven jälkeen.[2]
Assaljärvi | |
---|---|
Satelliittikuva järvestä |
|
Valtiot | Djibouti |
Paikkakunta | Tadjourahin maakunta |
Koordinaatit | |
Mittaustietoja | |
Pinnankorkeus | −155 m |
Pituus | 19 km |
Leveys | 6,5 km |
Pinta-ala | 54 km² |
Tilavuus | 400 000 000 m3 |
Keskisyvyys | 7,4 m |
Suurin syvyys | 40 m |
Valuma-alue | 900 km2 |
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
Järven vesi muokkaa
Assaljärveen tulee vettä epäsäännöllisesti ja harvoin sateiden aikana. Siinä on myös lähteitä joista tulee lämmitä mineraalipitoista vettä. Alue on yksi kuumimmista paikoista maapallolla ja ilmanlämpö saattaa nousta 55 °C:n. Korkea lämpötila haihduttaa vettä järven alueella 8 kuutiometriä sekunnissa ja kun otetaan suolatasangot mukaan määrä nousee 17 kuutiometriin.[3]
Assaljärven vesi on kymmenen kertaa suolaisempaa kuin merivesi. Sen suolapitoisuus on 34,8 (348 grammaa litrassa).[3] Se on maailman suolaisin järvi Etelämantereen ulkopuolella ja on suolaisempi kun Kuollutmeri jonka suolapitoisuus on noin 33,7 prosenttia.[4] Etelämantereella olevan Vandajärven vesi on kerrostunut kolmeen kerrokseen joiden suolapitoisuus vaihtelee, ja se saattaa olla suolaisempi kun Assaljärvi.[5][6][4] Etelämantereella olevan Don Juan Pondn vesi on suolaisinta maailmassa. Sen suolapitoisuus vaihtelee yli 40:tä prosentista lähemmäksi viittäkymmentä prosenttia.[7][8][4]
Afarit ja issat ovat kaivaneet Assaljärveltä vuosisatojen ajan suolaa jota he ovat vieneet karavaanella Etiopiaan ja käyneet siellä vaihtokauppaa jolla he ovat saaneet hankittua hiiltä, kahvia ja muita tarvitsemiaan tavaroita.[2]
Assaljärvi liitettiin vuonna 2015 Unescon maailmanperintöluetteloon.[2][3]
Kuvia muokkaa
-
Assaljärven rannat ovat karuja ja kasvittomia.
-
Näkymä järvelle.
-
Assaljärven suolaisia rantoja.
-
Kameleita jonossa Assaljärven rannalla.
Assaljärven ilmastotilastoa
Lähde: [9]
|
Lähteet muokkaa
- ↑ Djibouti The World Factbook. Washington, DC: Central Intelligence Agency. (englanniksi)
- ↑ a b c d Watson, Peter: The Djibouti lake posing as paradise BBC Travel. 12.7.2018. Viitattu 9.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c Le Lac Assal UNESCO World Heritage Centre. Viitattu 9.2.2020. (ranskaksi)
- ↑ a b c Oshaa, Omega: Lake Assal in Djibouti’ The World’s Largest Salt Reserve Africa Facts Zone. 10.5.2020. Arkistoitu 17.4.2021. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Vanda Lake, Wright Valley, Victoria Land, Eastern Antarctica, Antarctica Mindat.org. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Lake Vanda Placeandsee.com. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Saltiest Pond on Earth EOS Project Science Office, NASA Goddard Space Flight. 2014. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
- ↑ Ten Most Saline Locations On Earth Geography and You. 19.8.2017. Viitattu 2.3.2021. (englanniksi)
- ↑ The climate of Lake Assal (Djibouti) what’s the weather.org. Viitattu 9.2.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla muokkaa
- Harter, Pascale: A life of constant thirst beside Djibouti's Lake Assal BBC Radio 4. 4.12.2010. Viitattu 9.2.2020. (englanniksi)
- Boujrada, Zineb: Forget the Dead Sea, Djibouti's Lake Assal is the Place to Float The Culture Trip. 17.8.2018. Viitattu 9.2.2020. (englanniksi)