Suomalaisten alkuperä

Vanhimmat käsitykset suomalaisten alkuperästä olivat samankaltaisia kuin muidenkin Euroopan kansojen valistusajan alkupuolella. Suomalaiset olivat sukua kreikkalaisille tai juutalaisille, jotka olivat heti vedenpaisumuksen ja jännittävien seikkailuiden jälkeen asuttaneet maansa. Nämä teoriat olivat lähes merkityksettömiä, ja jäivät oppineiden välisiksi. Kansaa kiinnosti lähinnä toimeentulo. Käsitykset kuitenkin muuttuivat.

Suomalaisten alkuperäkäsitysten historia

Suomalaisten alkuperästä on ollut 1800-luvulta lähtien vallalla teoria, jonka mukaan suomalaiset olisivat alkujaan asuinseutujaan itäisempi kansa. Teoriat muodostuivat modernin germaanisen rasismin, rotuhygienian ja rotutieteen synnyn lieveilmiönä. Germaanisia kieliä puhuvat germaanit, "arjalaiset" tai teutonit korotettiin muiden yläpuolelle. Itäisyys oli vierasta, ja siksi alempi piirre, ja itäisyys-leiman avulla vieraita kansoja saatettiin pitää alempiarvoisina. Itäisen leiman lyömiseen riitti suomenkielen vieraus Eurooppaa hallitsevan Indoeurooppalaisen kieliryhmän puhujille. Suomalaisilta löytyi myös sukukielisiä kansoja idästä. Tuohon aikaan kieli ja rotu ilman muuta linkitettiin. Svekomania eli ruotsinmielisyys nousi puolustuskannalle autonomisessa Suomessa, jossa aatelisten ylivalta-asema asetettiin kyseenalaiseksi. Suomalaiset leimattiin mielellään itäisiksi vanhojen etuoikeuksien oikeuttamiseksi, olihan "ylemmällä" oikeus sortaa "alempiaan". Muoti levisi koko eurooppaan, ja tiedemiehet, jotka eivät olleet koskaan nähneetkään suomalaisia, kirjoittivat suomalaisten itäisestä ulkonäöstä, jota kuvailtiin vastenmieliseksi. Suomalaisten kerrottiin mm. olevan tummia, lyhytkasvuisia ja vinosilmäisiä, ja tämä oli tutkijoiden mielestä rumaa. Erään ranskalaisen tutkijan mukaan suomalaiset olivat muutoin saamelaisen näköisiä, paitsi että suomalaisilla oli tummempi iho. Eräs suomessa käynyt saksalainen ihmetteli, miksei suomessa asunutkaan suomalaisia, kun kuvatunlaisia ihmisiä ei löytynyt. Eräs Helsingin-matkaaja taas luuli nähneensä sekä germaaneja että mongoleja, ja mongoleillakin sen germaanipiirteen, että nämä olivat vaaleita.

Kun suomessa alettiin toden teolla käydä, ennakkoluulot vaikuttivat huomattavasti siihen, mitä nähtiin. Eräs saksalainen muun muassa näki suomalaiset koululaisten joukossa huomattavan paljon tummahiuksisia. Palattuaan saksaan hän kauhistui saksalaisten vielä suurempaa tummuutta. Myöhemmin hän keksi suomalaisten pään takaosasta kyömyn, jonka täytyi olla mongolipiirre. Kyömyt olivat kuitenkin saksalaisilla yleisempiä, joten nyt kyömyttömyys oli mongolipiirre.

Suomalaisten itäistä alemmuutta ei vähentänyt lainkaan sen seikan löytyminen, että myös indoeurooppalaiset kielet olivat idästä. Indoeurooppalaisten itäisyys olikin jaloa "arjalainen|arjalaisuutta" lähi-idän seuduilta, joilla muinoin luotiin ensimmäiset korkeakulttuurit.

Volgan mutkasta

Suomensukuisten kielten puhuma-alueet kartoitettiin, ja niiden perusteella ajateltiin, että suomalaiset olisivat suunnilleen volga-joen mutkasta, jossa edelleen asui suomalaisten sukukielistä kansaa.

K.Wiik ja poikkitieteellisyys vastaan perinteinen Fenno-ugrismi

Katso myös

• Suomen esihistoria
• Suomalais-ugrilaiset