Avaa päävalikko
Entistä Siikaniemeä kuvattuna Viipurin linnan tornista vuonna 2014.

Siikaniemi oli yksi Viipurin vanhoista suomalaisista kaupunginosista. Se sijaitsi Linnasaaren kaakkoisosassa kaupungin vanhan keskustan länsipuolella. Siikaniemi käsitti Pyhän Annan kruunun linnoituksen ympäristöineen sekä Linnasaaresta kaakkoon työntyvän kapean Tervaniemen.

HistoriaMuokkaa

 
Siikaniemi (kesk.) ja Tervaniemi (ylh. oik.) 1930-luvun ilmakuvassa.

Viipurin asutus levisi Siikaniemen alueelle jo 1500-luvun puolivälin jälkeen ja noin 1570 erotettiin Viipurin maa- ja kaupunkiseurakunnasta omaksi seurakunnakseen Viipurin linnan ja Siikaniemen seurakunta. Oman kirkkoherran se sai vuonna 1581. Siikaniemessa oli ilmeisesti kirkko jo varhaisessa vaiheessa, mutta sellaisen se sai viimeistään vuonna 1664.[1] Samalla vuosisadalla Siikaniemen alueelle laadittiin myös ensimmäinen asemakaava.

Pietari Suuri joukkoineen nousi maihin Tervaniemessä Suureen Pohjan sotaan kuuluneen Viipurin piirityksen yhteydessä vuonna 1710. Piiritys oli Siikaniemen kannalta tuhoisa, sillä suurin osa sen rakennuskannasta tuhoutui. Samalla paloi myös Siikaniemen kirkko ja seurakunta lopetti toimintansa.[1] Kaupungin siirryttyä Venäjän keisarikunnan haltuun, alettiin Siikaniemeen 1730-luvulla rakentamaan Pyhän Annan kruununa tunnettua linnoitusta, joka oli suunnattu lännestä tulevaa uhkaa vastaan. Tervaniemi ja valtaosa Siikaniemestä muuttui sotilasalueeksi, joka rakennettiin täyteen erilaisia linnoitteita, ruutikellareita ja kasarmirakennuksia. Linnasaaren läpi meni Viipurista Turkuun johtanut Suuri rantatie, jonka kulku Siikaniemessä järjestettiin Pyhän Annan kruunun porttien kautta aina 1860-luvulle asti. Siikaniemen pohjoisimman osan kautta linjattu Pietarin rata valmistui 1870. Vuonna 1912 aloittiin Viipurissa raitiovaunuliikenne, sen yksi linja kiersi myös Siikanimen kautta viereiseen Neitsytniemen kaupunginosaan.

Suomen itsenäistyttyä Siikaniemi jäi edelleen suurimmalta osaltaan sotilasalueeksi, jossa toimivat muun muassa Asevarikko 2, Huoltorykmentin esikunta sekä Viipurin Komendanttivirasto. Vuonna 1921 Tervaniemeen perustettiin tukikohta Ilmavoimien vesilentokoneille. Toinen vastaava aloitti toimintansa noin 10 kilometriä Viipurin lounaispuolella sijaitsevassa Turkinsaaressa.[2] Siikaniemeen sijoitettu Lento-osasto IV oli nykyisen Lapin Lennoston edeltäjä ja se toimi Tervaniemessä vuoteen 1936 saakka.[3]

Vuoden 1930 väestönlaskennassa Siikaniemessä oli 315 asukasta, joista 281 oli suomenkielisiä, 31 ruotsinkielisiä ja 3 muunkielisiä.[4]

Rakennuksia ja muita kohteitaMuokkaa

 
Mendtin talo.

Siikaniemen torin ympäristöMuokkaa

Venäjän vallan ajan Siikaniemi oli lähinnä sotilasaluetta ja sen rakennuskanta koostui suurimmaksi osaksi erilaisista armeijan rakennuksista. Keskustaan johtavan Linnansillan kupeessa on Pietarin aukio (ent. Pyhän Annan tori ja Siikaniemen tori), jonka ympäristössä sijaitsevat Siikaniemen merkittävimmät rakennukset. Torin länsilaidalla on niin sanottu Mendtin talo, joka valmistui sotilastaloksi vuonna 1847 arkkitehti Ernst Lohrmannin suunnittelemana. Myöhemmin sen tiloissa toimi Viipurin Komendanttivirasto. Muita entisen Siikaniemen torin läheisyydessä sijaitsevia rakennuksia ovat muun muassa 1840-luvulla valmistunut kauppias C. G. Cloubergin talo Haminanportinkadun varrella, kivinen esikuntarakennus vuodelta 1873 sekä 1776 valmistunut päävartio, jonka suunnitteli arkkitehti Karl Johann Spekle. Hänen käsialaansa on myös samana vuonna rakennettu Viipurin päävartio, joka sijaitsee keskustassa Torkkeli Knuutinpojan torin laidalla.

TervaniemiMuokkaa

 
Tervaniemeä ja keskellä maakunta-arkiston rakennus.

Tervaniemen kärki luovutettiin 1870-luvulla Viipurin Purjehdusseuran haltuun ja vuonna 1891 sinne rakennettiin arkkitehti Gerhard Sohlbergin suunnittelema paviljonki. Vuosina 1933–1934 pursipaviljongin eteläpuolella oleva uimaranta kunnostettiin uimalaitokseksi kaupunginarkkitehti Uno Ullbergin suunnitelmien mukaan. Paikalle rakennettiin pukuhuone- ja pesutilojen lisäksi muun muassa aallonmurtaja sekä hyppytorni ja katsomoita.

Tervaniemen koillisosassa sijaitsivat makasiineja täyteen rakennettu tavarasatama sekä Tervaniemen puisto, jonne alettiin vuonna 1914 rakentamaan venäläistä varuskuntakirkkoa. Työ keskeytyi ensimmäisen maailmansodan syttymisen vuoksi, mutta harjakorkeuteen jäänyttä kirkkorakennusta käytettiin myöhemmin hyödyksi Uno Ullbergin piirtämän Viipurin maakunta-arkiston rakentamisessa, joka valmistui 1934. Nykyään sen tiloissa toimii Leningradin alueen Viipurin sivuarkisto. Tervaniemen puiston pohjoispää sijaitsee entisen Siikanimen torin vieressä. Venäläiset pystyttivät paikalle Pietari Suuren patsaan vuonna 1910 Viipurin valloituksen 200-vuotisjuhlan kunniaksi. Suomen itsenäistymisen jälkeen se poistettiin ja tilalle pystytettin vuonna 1927 Gunnar Finnen veistos Itsenäisyyden leijona. Finnen teos puolestaan korvattiin Neuvostoliiton aikana jälleen Pietari Suuren patsaalla, joka on puistossa edelleen.

LähteetMuokkaa

ViitteetMuokkaa

  1. a b Viipurin linnan ja Siikaniemen seurakunta Suomen Sukututkimusseura. Viitattu 10.11.2014.
  2. Turkinsaari – osa ilmavoimiemme historiaa Karjalan Liitto. Viitattu 10.11.2014.
  3. Lapin Lennostolla on pitkät perinteet Ilmavoimat. Viitattu 10.11.2014.
  4. Viipurin väestölaskenta marraskuun 27 p. 1930: Taululiitteitä (PDF) (sivut 26–27) Suomen virallinen tilasto 6: Väestötilastoa 71:3. Kansalliskirjaston julkaisuarkisto Doria: Tilastollinen päätoimisto. Viitattu 8.11.2014.