Tapani III Suuri

Moldovan ruhtinas (1457–1504)

Tapani III Suuri (romaniaksi Ștefan cel Mare) (noin 14351504) oli moldovalainen ylimys, joka hallitsi Moldovan ruhtinaskuntaa vuosina 1457–1504.[1]

Tapani III Suuri
Ștefan cel Mare ikonissa
Moldovan ruhtinas
Valtakausi 1457–1504
Edeltäjä Petru III Aron
Seuraaja Bogdan III
Syntynyt noin 1435
Kuollut 2. heinäkuuta 1504
Hautapaikka Putnan luostari
Suku Mușat
Isä Bogdan II
Uskonto ortodoksi

Tapani nousi valtaistuimelle serkkunsa Valakian ruhtinaan Vlad III Seivästäjän tukemana. Hän niitti elinaikanaan mainetta sitkeällä vastarinnallaan osmaneja vastaan ja sai paavi Sixtus IV:ltä lisänimen Kristuksen soturi. Tapani III Suuri onnistui tasapainoilemaan suurten naapureittensa kanssa ja torjui muun muassa 1467 Unkarin kuninkaan Matias Corvinuksen valloitusyrityksen ja otti haltuunsa 1471 Valakian, joka oli ollut siihen asti osmaneilla.[1]

Moldova vuoden 1483 kartassa.

Tätä ei Osmanien sulttaani Mehmed II sulattanut, vaan lähti sotaretkelle Moldovaan keväällä 1475. Suuressa taistelussa 1475 Vasluin kaupungin lähellä Tapani kukisti osmanijoukot[1], mikä pysäytti väliaikaisesti osmanien valloitushalut Balkanilla.lähde?

Vuonna 1484 Tapani joutui niin osmanien, Puolan kuin Unkarinkin hyökkäyksen kohteeksi. Moldova voitti Tapanin johtamana kaikki maahantunkeutujat, mutta heikentyi kuitenkin huomattavasti. Vuoden 1489 osmanien uusi sotaretki Moldovaan pakotti Tapanin liittoutumaan muodollisesti sulttaanin kanssa ja maksamaan veroa osmaneille. Tapani kuoli 1504, vuotta aikaisemmin hän alistui muodollisesti sulttaanin määräysvallan alle.

Tapanin ansiot eivät rajoitu vain sotakentälle. Hän perusti valtakuntaansa Moldovaan (joka hänen kuollessaan rajoittui Dnestrin ja Tonavan jokien, Mustanmeren ja Karpaattien välille) 44 luostaria, joista suurin osa on UNESCOn maailmanperintökohteita.lähde?

Kerrotaan, että Tapanin rippi-isä Daniil Sihastrul käski hänen rakentaa kirkon jokaisen voitetun taistelun jälkeen. Tapani on julistettu Romaniassa pyhäksi ja hän on yksi Romanian tärkeimmistä suojelupyhimyksistä. Hänet on haudattu Putnan luostariin Koillis-Romaniaan.[2]

Konstantinopoli oli joutunut osmanien käsiin vuotta ennen Tapanin valtaan nousua, ja hän pyrki esittämään itsensä Bysantin ortodoksisen kirkon perinteen ylläpitäjänä. Hänen kolme avioliittoaan vahvistivat tätä asemaa. ensimmäinen vaimo Eudoxia oli Kiovan ruhtinaan tytär, toinen Maria Bysantin keisarillista sukua ja kolmas Valakian ruhtinaan tytär.[3]

Lähteet muokkaa

  1. a b c Stephen, prince of Moldavia Encyclopedia Britannica. Viitattu 23.2.2024.
  2. Saint Stephen the Great The Orthodox Church in America. Viitattu 23.2.2024.
  3. Rebecca Haynes: . Occasional Papers in Romanian Studies, No. 3, s. 24-25. School of Slavonic and East European Studies, University College London, 2003. ISBN 0-903425-63-7. Teoksen verkkoversio (viitattu 25.2.2024). (englanniksi)

Aiheesta muualla muokkaa