Tampereen Energia

Tampereen Energia Oy (aiemmin Tampereen Sähkölaitos Oy) on Tampereen kaupungissa toimiva ja kaupungin omistama energiayhtiö. Se tuottaa ja myy sähköä, kaukolämpöä ja kaukojäähdytystä yksityis- ja yritysasiakkaille pääasiassa Pirkanmaalla. Sen pääkonttori sijaitsee Ratinan kaupunginosassa Tampereen keskustan tuntumassa. Tampereen Energia on Suomen vanhin kunnallinen energiayhtiö. Se on perustettu vuonna 1888.^lähde?

Tampereen Energia Oy
Yritysmuoto	osakeyhtiö
Perustettu	1888
Toimitusjohtaja	Jussi Laitinen
Kotipaikka	Tampere, Suomi
Toiminta-alue	Suomi
Toimiala	energia-ala
Tuotteet	energiantuotanto ja -hankinta, kaukolämpötoiminta, kaukojäähdytystoiminta, sähkön tuotanto, sähkön jakelu, sähkö, kaukolämpö, kaukojäähdytys, maakaasun myynti ja jakelu.
Liikevaihto	360 miljoonaa euroa (2022)
Henkilöstö	383 (2022)
Emoyhtiö	Tampereen Energia Oy
Tytäryhtiöt	Tampereen Energia Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy, Tammervoima Oy
Omistaja	Tampereen kaupunki
Kotisivu	www.tampereenenergia.fi
Infobox OKVirheellinen NIMI-arvo

Pääkonttori Ratinassa.

Pääosa kaukolämmöstä ja sähköstä tuotetaan Naistenlahden, Lielahden ja Tammervoiman yhteistuotantona, mutta osa kaukolämmöstä tuotetaan erillistuotantona ympäri kaupunkia sijoittuvissa lämpölaitoksissa. Vesivoimalla tuotetaan sähköä kolmessa Tammerkosken vesivoimalaitoksessa: Finlaysonin, Tampellan ja Keskiputouksen vesivoimalaitoksessa.

Tampereen suurin ilmastoteko, Naistenlahti 3 -biovoimalaitos, rakennettiin vuosina 2020-2023. Laitos vähentää koko Tampereen CO₂-päästöistä noin 20 %. Keväällä 2023 Sähkölaitos alkoi tuottaa uusiutuvaa kaukolämpöä tuulivoimalla, kun Lielahden voimalaitoksen tontilla aloitti toimintansa uusi sähkökattila.

Jo vuonna 2013 Tampereen Sarankulmassa otettiin käyttöön pellettilaitos, joka oli valmistuessaan Suomen suurin. Vuonna 2017 otettiin käyttöön Kaupinojan kaukojäähdytyslaitos, jossa tuotetaan jäähdytystä Näsijärven syvänteiden kylmyyden avulla. Laitos on Suomen ja Euroopan suurin järvijäähdytyslaitos. Kaukojäähdytyksen liiketoiminta aloitettiin jo 2015, mutta aluksi jäähdytys tuotettiin siirrettävillä konteilla. Kesällä 2018 rakennettiin Tarasteelle aurinkopuisto, josta voi vuokrata oman nimikkopaneelin.^lähde?

Tampereen Energia -konserniin kuuluu emoyhtiö Tampereen Energia Oy:n lisäksi Tampereen Energia Sähköverkko Oy, Tampereen Vera Oy sekä Tammervoima Oy, jonka toinen omistaja on Pirkanmaan Jätehuolto.^lähde?

Historia

Torstaina, marraskuun 15. päivän iltana 1888 Tampereen kaupungin oma sähkölaitos ensi kertaa valaisi kaupunkia. Tällöin myös maan ensimmäinen kunnallinen sähkölaitos aloitti toimintansa. Se toimi vuosina 1888–2008 Tampereen kaupungin omistamana energialiikelaitoksena. Tampereen Sähkölaitos yhtiöitettiin vuoden 2009 alusta.^lähde?

Tampereen Sähkölaitos Oy:n nimi muutettiin Tampereen Energia Oy:ksi elokuussa 2023.

Tunnusluvut

Talouden tunnuslukuja	2022	2021
Liikevaihto	360,3 milj. e	320 miljoonaa euroa
Liiketulos	62 milj. e	52 miljoonaa euroa
Liiketulos-%	17,2	16
Omavaraisuusaste-%	30,4	31,8
Investoinnit	48 milj. e	50 miljoonaa euroa
Henkilöstö	383	386

Voimalaitokset

Naistenlahden voimalaitos

Naistenlahti 1

• valmistumisvuosi 1971, pääpolttoaine öljy
• polttoainemuutos 1982, pääpolttoaine jyrsinturve
• modernisointi 2000 kombilaitos, pääpolttoaine maakaasu
• sähköteho 129 MW
• lämpöteho 144 MW

Naistenlahti 2, toiminta lopetettu keväällä 2021

• valmistumisvuosi 1977, pääpolttoaine jyrsinturve
• modernisointi 1998, polttoaineet; turve, puu, kaasu ja öljy
• sähköteho 60 MW
• lämpöteho 120 MW

Naistenlahti 3,

• Vihitty käyttöön toukokuussa 2023
• Vähentää 20 % koko Tampereen hiilidioksidipäästöjä
• Kustannukset: noin 200 milj. €
• Sähköteho: 60 MW
• Kaukolämpöteho: yhteistuotannossa 180 MW, reduktioajolla maksimi 230 MW
• Kattilatyyppi: kiertoleijukattila
• Pääpolttoaineet: metsähake ja -tähde, kuori, puru, kierrätyspuu, kierrätyspolttoaine
• Varapolttoaine: jyrsinturve
• Käynnistys- ja tukipolttoaineet: maakaasu, kevyt polttoöljy

Lielahden voimalaitos Tampereen Lielahdessa.

Lielahden voimalaitos

• tuotantokäyttöön 1.11.1988
• pääpolttoaineena maakaasu ja varapolttoaineena kevyt polttoöljy
• maakaasu on pääasiassa metaania, joka ei sisällä rikkiä tai muita epäpuhtauksia
• peruskuormateholla typen oksideja syntyy alle 60 mg NO₂/MJ eli 200–300 t/v
• tuhkaa, rikkidioksidi- tai hiukkaspäästöjä ei tuotannossa synny
• 100 metrin etäisyydellä voimalaitoksesta melu on alle 45 desibeliä
• tuotantoprosessissa kahden maakaasukäyttöisen kaasuturbiinin pakokaasuilla kehitetään lämmön talteenottokattiloissa höyryä höyryturbiinin sähkön ja kaukolämmön tuottamiseksi
• sähkön ja lämmön yhteistuotanto nostaa polttoaineen hyötysuhteen 40–50 prosentista jopa 90 prosenttiin
• sähköteho 147 MW
• lämpöteho 160 MW

Tarastenjärven jätteenpolttolaitos

Tammervoiman hyötyvoimalaitos

• valmistumisvuosi 2016
• pääpolttoaineena yhdyskuntajäte
• kuluttaa vuodessa noin 150 000 tonnia jätettä Pirkanmaan ja Jyväskylän alueelta
• sähköteho 11,4 MW
• lämpöteho 34 MW

Keskiputouksen voimalaitos

Tammerkosken keskiputouksen vesivoimalaitos

• Satakunnankatu 13
• Teho: 8,7 MW

Tampellan vesivoimalaitos

• Alaverstaanraitti 1
• Teho: 3,3 MW

Finlaysonin vesivoimalaitos

• Kanavaraitti 12
• Teho: 4,4 MW

Voimalaitosten lisäksi Tampereen Sähkölaitoksella on 13 kiinteää lämpölaitosta, joissa tuotetaan kaukolämpöä.

Kirjallisuutta

• Olavi Toiva: Tampereen Sähkölaitos 130 vuotta. Kaarilampusta lämmitysmarkkinoille. Tampereen Sähkölaitos 2017. ISBN 978-952-93-8728-1
• Olavi Toiva: Tammerkosken ja sähkön tarina. Jauhomyllystä vesivoimalaitoksiin. Tampereen Sähkölaitos 2021. ISBN 978-952-94-4656-8
• Olavi Anttila: Valoa, voimaa, vaurautta. Tampereen kaupungin sähkölaitoksen historia 1888–1988. Tampereen kaupunki 1993 ISBN 951-9430-76-8

Aiheesta muualla

• Tampereen Energia Oy:n kotisivut
• Tampereen Energia Sähköverkko Oy:n kotisivut
• Tammervoiman kotisivut
• Tampereen kaupungin sähkölaitos 50-vuotias, Aamulehti, 15.11.1938, nro 309, s. 6, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot