Avaa päävalikko

Naistenlahden voimalaitos

energiantuotantolaitos Tampereella

Naistenlahden voimalaitos on Tampereella Näsijärven rannalla sijaitseva Tampereen Sähkölaitoksen voimala, joka koostuu kahdesta yksiköstä. Niistä ensimmäinen otettiin käyttöön vuonna 1971 ja toinen vuonna 1977.[1][2][3]

Naistenlahden voimalaitos
Naistenlahti Power Plant, July 2017.jpg
Teho 129 MW / 60 MW (sähkö)
144 MW / 120 MW (lämpö)
Omistaja Tampereen Sähkölaitos
Valmistunut 1971, 1977
Sijainti Rauhaniementie 13
Tampella, Tampere
Koordinaatit 61°30′34″N, 23°46′38″E

YksikötMuokkaa

 
Polttoaineen kuljetusta voimalaitokseen.

Naistenlahti 1Muokkaa

  • valmistumisvuosi 1971, pääpolttoaine alun perin öljy [2]
  • polttoainemuutos 1982, pääpolttoaineeksi turve [2]
  • modernisointi kombivoimalaitokseksi 2000, pääpolttoaine maakaasu [4]
  • sähköteho 129 MW [4]
  • lämpöteho 144 MW [4]
  • toimii nykyään Fingridin varavoimalaitoksena [3][4]

Naistenlahti 2Muokkaa

  • valmistumisvuosi 1977, pääpolttoaine turve [2]
  • modernisointi 1998, polttoaineet puu, turve, kaasu ja öljy [4]
  • sähköteho 60 MW [4]
  • lämpöteho 120 MW [4]

ArkkitehtuuriMuokkaa

Naistenlahden voimalaitoksen on suunnitellut Tampereen kaupungin arkkitehtiosasto. Voimala on massiivinen, teollisuusarkkitehtuuria edustava rakennuskompleksi, joka korkeine piippuineen näkyy kauas. Se toimii Lapinniemen alueen maisemallisena maamerkkinä ja muodostaa visuaalisen parin Lapinniemen entisen puuvillatehtaan kanssa.[1][5]

Voimalaitokseen on 2000-luvulla lisätty näyttävä julkisivuvalaistus, joka korostaa kohteen monumentaalista luonnetta. Valaistuksen ovat suunnitelleet Valoa Design -yhtiön Roope Siiroinen, Heini Ylijoki ja Arto Heiskanen. Vuonna 2008 heidät palkittiin tästä työstä kansainvälisesti arvostetulla GE Edison Award -palkinnolla, jota on luonnehdittu ”valaistusalan Oscariksi”.[1][6][7]

LähteetMuokkaa

  1. a b c Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 5: Naistenlahden voimalaitos. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 3.10.2019.
  2. a b c d Tampere remontoi turvevoimalansa MTV Uutiset. 9.6.1997. Viitattu 3.10.2019.
  3. a b Happonen, Kari: Historian paras liiketulos: Tampereen Sähkölaitos maksaa 15 miljoonan euron osingon kaupungille, hinnat eivät nouse Aamulehti. 29.3.2018. Viitattu 3.10.2019.
  4. a b c d e f g Voimalaitokset Tampere: Tampereen Sähkölaitos. Viitattu 3.10.2019.
  5. Haavisto, Heli: Tampereen Lapin pientaloalueen suojeluasemakaava: Rakennetun kulttuuriympäristön inventointi (PDF) s. 21–23. Tampere: Pirkanmaan maakuntamuseo, 2013. Viitattu 3.10.2019.
  6. Kirkkain valaistuspalkinto Tampereelle Markkinointi & Mainonta. 28.5.2008. Viitattu 3.10.2019.
  7. Niemelä, Jari: Tamperelaisen Tiedon Portaat. Tampereen asiat aasta yyhyn, s. 226. Tampere: Tampere-Seura, 2008. ISBN 978-952-5558-05-0.

Aiheesta muuallaMuokkaa