TUL Cup
TUL Cup on vuosittain järjestettävä Suomen Työväen Urheiluliiton jalkapallomestaruusturnaus, joka järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1920. TUL:n mestaruudesta on muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta pelattu vuosittain 1920–1955 sekä 18 vuoden tauon jälkeen vuodesta 1973 eteenpäin. Vuoteen 1949 saakka TUL:n seurat eivät osallistuneet kilpailutoimintaan Suomen Palloliiton seurojen kanssa ja kolmena kautena 1946–1948 jalkapallon Suomen mestaruus ratkaistiin TUL:n ja SPL:n sarjojen parhaiden seurojen kesken.
| TUL Cup | |
|---|---|
|
Meneillään oleva kausi
TUL Cup 2022 |
|
| Laji | jalkapallo |
| Maa(t) |
 Suomi |
| Perustettu | 1920 |
| Hallitseva mestari | Toukolan Teräs |
| Eniten mestaruuksia | KTP ja TPV (10) |
| Sivusto | TUL:n jalkapallojaosto |
Historia muokkaa
Suomen Työväen Urheiluliitto perustettiin sisällissodan jälkeen tammikuussa 1919. Aluksi jalkapallo ei kuulunut TUL:n ohjelmaan ja Helsingin Kullervo saikin samana vuonna luvan osallistua SPL:n sarjoihin TUL:n jäsenyydestään huolimatta. Elokuussa 1919 järjestetty TUL:n ensimmäinen liittokokous kuitenkin kielsi kaiken yhteistoiminnan porvariseurojen kanssa ja näin jalkapallo otettiin myös TUL:n kilpailuohjelmaan.[1] Ensimmäinen TUL:n jalkapallomestaruus ratkaistiin lokakuussa 1920, jolloin Helsingissä järjestetyn turnauksen voittajaksi selvisi kotijoukkue Kullervo.[2]
TUL:n ja SPL:n seurat pelasivat omissa sarjoissaan koko 1920- ja 1930-lukujen ajan, kunnes toukokuussa 1939 liittojen välille solmittiin niin sanottu yhteistoimintasopimus. Aluksi se käsitti parhaista pelaajista koottujen joukkueiden väliset liitto-ottelut ja piirien väliset ottelut sekä yhteiset maajoukkuevalinnat, niin että Suomen jalkapallomaajoukkueeseen valittiin jatkossa myös TUL:n pelaajia. Tarkoituksena oli saada koottua mahdollisimman iskukykyinen joukkue vuoden 1940 Helsingin olympialaisiin, jotka kuitenkin lopulta peruttiin toisen maailmansodan syttymisen vuoksi.[3] Kesällä 1940 sopimusta muutettiin niin, että myös TUL:n ja SPL:n seurajoukkueiden väliset ottelut tulivat mahdollisiksi.[4] Ensimmäinen yhteinen sarja oli elo–syyskuussa 1941 järjestetty ns. sotasarja ja vuotta myöhemmin Helsingin Kullervo osallistui cup-muotoisena pelattuun Mestaruussarjaan. Samaan aikaan keskenään pelasivat myös liitojen parhaat A-juniorijoukkueet.[5] Vuoden 1943–1944 Mestaruussarjaan osallistui kaksi TUL:n joukkuetta, jotka kuitenkin luopuivat sarjan viimeisistä kesällä 1945 pelatuista otteluista.[6]
Yhteistoimintasopimus uusittiin sodan jälkeen huhtikuussa 1946 ja nyt TUL tunnustettiin kaikin osin tasaveroiseksi toimijaksi Suomen Palloliiton kanssa.[7] Vuonna 1946 Suomen mestaruus ratkaistiin liittojen mestarien välisessä kohtaamisessa ja seuraavana kautena niiden kaksi parasta joukkuetta pelasivat yhteisen sarjan mestaruudesta. Vuonna 1948 molempien liittojen kaksi korkeinta sarjatasoa yhdistettiin niin, että liitot pelasivat vielä keväällä omat sarjansa, jonka jälkeen syksyllä järjestettiin 16 joukkueen Mestaruussarja sekä 32 joukkueen kaksilohkoinen Suomensarja. Niihin osallistui kummankin liiton 16 parasta seuraa.[8] Lopullisesti kaikki TUL:n ja SPL:n sarjat yhdistettiin vuonna 1955, jolloin myös TUL:n oman mestaruusturnauksen pelaaminen lopetettiin 18 vuoden ajaksi.
TUL:n jalkapallomestaruus herätettiin henkiin jälleen vuonna 1973, jolloin se ratkaistiin cup-muotoisesti.[9] Myöhemmin turnauksesta alettiin myös käyttämään sen nykyistä nimitystä TUL Cup.
Pelitapa muokkaa
TUL:n jalkapallomestaruuden pelitapa on vuosien varrella vaihdellut suuresti. Vuosina 1920–1933, 1944 ja 1949–1955 kilpailu järjestettiin cup-muotoisena. Yksinkertainen loppusarja pelattiin 1934–1942 ja 1945, jolloin joukkuemäärä vaihteli neljän ja kahdentoista välillä. Yksinkertainen sarja pelattiin 1940 ja 1941 ja kaksinkertainen sarja puolestaan 1946–1948.[10]
Vuodesta 1973 TUL Cupia on pelattu sekä cup- että turnausmuotoisena. 1980-luvun alusta lähtien se on järjestetty kiertävillä paikkakunnilla tiiviinä viikonlopun mittaisena turnauksena ennen varsinaisen sarjakauden alkua. Viime vuosina mielenkiinto kilpailua kohtaan on kuitenkin laskenut niin, että esimerkiksi vuoden 2013 Porissa järjestettäväksi tarkoitettu TUL Cup jouduttiin perumaan osallistujien puutteen vuoksi.[11]
TUL:n jalkapallomestarit ja loppuottelut 1920–1955 muokkaa
- 1934–1940 pelattiin sarjamuotoisena
- 1941–1942 mestaruus jäi ratkaisematta
- 1945 kyseessä yksinkertaisen sarjan ylimääräinen loppuottelu.
- 1946–1948 TUL:n mestaruus ratkaistiin kaksinkertaisessa sarjassa.
- 1955 3 miinuspisteen pudotuskilpailu.
- 1956–1972 ei TUL:n mestaruutta ratkaistu
TUL Cupin mitalistit ja loppuottelut 1973–2023 muokkaa
Mestaruudet seuroittain muokkaa
- Kotkan Työväen Palloilijat / FC KooTeePee, 14
- Tampereen Pallo-Veikot, 11
- Helsingin Kullervo, 8
- Porin Pallo-Toverit / FC Jazz, 8
- Turun Pyrkivä, 5
- Töölön Vesa, 4
- Oulun Työväen Palloilijat, 4
- Tampereen Peli-Pojat-70, 3
- Mikkelin Pallo-Kissat, 3
- Kemin Into, 2
- Kuopion Elo, 2
- Helsingin Jyry, 1
- Turun Weikot, 1
- Viipurin Toverit, 1
- Rauman Työväen Urheilijat, 1
- Karihaaran Tenho, 1
- Jyväskylän Pallokerho, 1
- Vantaan Pallo, 1
- Helsingin Ponnistus, 1
- Kajaanin Haka, 1
- FC Kiisto, 1
- Warkaus JK, 1
- Jyväskylän Seudun Palloseura, 1
- Sisu-Pallo, 1
- Toejoen Veikot, 1
- Toukolan Teräs, 1
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Rantala, Risto & Siukonen, Markku & Tukiainen, Seppo: Urheilumme kasvot : 3 – Palloilu, s. 56. Scandia-kirjat, 1973.
- ↑ Työväen Urheiluliiton toimintakertomus vv. 1919, 1920 ja 1921 (Arkistoitu – Internet Archive) s. 30. Urheilumuseo. Viitattu 5.6.2015.
- ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1939 (Arkistoitu – Internet Archive) s. 7–8. Urheilumuseo. Viitattu 5.6.2015.
- ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1940 (Arkistoitu – Internet Archive) s. 7–8. Urheilumuseo. Viitattu 5.6.2015.
- ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1942 (Arkistoitu – Internet Archive) s. 7, 16–18. Urheilumuseo. Viitattu 5.6.2015.
- ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomus 1945 (Arkistoitu – Internet Archive) s. 10. Urheilumuseo. Viitattu 5.6.2015.
- ↑ Hentilä, Seppo: Suomen työläisurheilun historia II, s. 72. Arvi A. Karisto Oy, 1984. ISBN 951-23216-0-2.
- ↑ Suomen Palloliiton toimintakertomukset 1946–1952 (Arkistoitu – Internet Archive) s. 18, 20. Urheilumuseo. Viitattu 5.6.2015.
- ↑ a b Työväen Urheiluliiton toimintakertomus 1973 (Arkistoitu – Internet Archive) s. 33. Urheilumuseo. Viitattu 26.2.2012.
- ↑ TUL:n historiaa PP-70. Viitattu 24.7.2008.[vanhentunut linkki]
- ↑ Edustuksen harjoitusottelut 2013 Musan Salama. Viitattu 6.1.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ Jukola, Martti: Urheilun Pikku jättiläinen, WSOY, 4. painos 1951.
- ↑ Mitä tapahtui urheilussa 1951 Suomen Urheilutietäjät ry. Viitattu 5.6.2011.
- ↑ TUL toimintakertomus 1953 (Arkistoitu – Internet Archive) Urheilumuseo. Viitattu 26.2.2012.
- ↑ Mitä tapahtui urheilussa 1953 Suomen Urheilutietäjät ry. Viitattu 6.6.2011.
- ↑ Mitä tapahtui urheilussa 1954 Suomen Urheilutietäjät ry. Viitattu 6.6.2011.
- ↑ TUL:n toimintakertomus 1976 (Arkistoitu – Internet Archive) Urheilumuseo. Viitattu 26.2.2012.
- ↑ TUL:n toimintakertomus 1977 (Arkistoitu – Internet Archive) Urheilumuseo. Viitattu 26.2.2012.
- ↑ TUL:n toimintakertomus 1978 (Arkistoitu – Internet Archive) Urheilumuseo. Viitattu 26.2.2012.
- ↑ TUL:n toimintakertomus 1979 (Arkistoitu – Internet Archive) Urheilumuseo. Viitattu 26.2.2012.
- ↑ Lehtileike 22.10.1979 (lehti tuntematon)[vanhentunut linkki] Viitattu 8.8.2013.
