Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet

kielikunta

Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet on kielikunta, jonka kieliä puhutaan Koillis-Siperiassa. Venäjän väestönlaskennassa 2010 kamtšatkalaisten kielten haaran puhujien määräksi arvioitiin 4–5 ja tšuktšilaisten kielten haaran puhujien noin 7 000.[1]

Tšuktšilais-kamtšatkalaisten kielten puhuma-alue kartalla

LuokitteluMuokkaa

 
Kartta tšuktšilais-kamtšatkalaisisten kielten maantieteellisestä jakaumasta. Ristillä (†) merkityt kielet ovat kuolleet sukupuuttoon.

Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet jaetaan kahteen ryhmään, tšuktšilaisiin kieliin ja kamtšatkalaisiin kieliin, joihin kuuluu viisi elossa olevaa kieltä:

Tšuktšilaiset kieletMuokkaa

Kamtšatkalaiset kieletMuokkaa

Tšuktšilaiset kielten ja kamtšatkalaisten kielten kuulumisesta samaan kielikuntaan on kiistelty. Eteläitelmeenistä on epäilty, ettei se välttämättä olisi lainkaan sukua tšuktšilais-kamtšatkalaisille kielille.[2]

Yhteydet muihin kielikuntiinMuokkaa

Tšuktšilais-kamtšatkalaisilla kielillä ei ole yleisesti hyväksyttyä sukulaisuutta muihin kielikuntiin. Useita hypoteettisia teorioita sukulaisuuksista kuitenkin on.

Paleosiperialainen kielikuntaMuokkaa

Tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet luokitellaan toisinaan paleosiperialaisiksi kieliksi, joka on kattotermi kieliryhmille, joilla ei ole tunnistettua yhteyttä toisiinsa ja joiden uskotaan edustavan Siperian kieliä ajalta ennen turkkilais- ja tunguusikielten, sekä myöhemmin venäjän kehittymistä alueen valtakieliksi.

Euraasialainen kielikuntaMuokkaa

Joseph Greenberg luokittelee tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet euraasialaiseen kielikuntaan, ehdotettuun makroperheeseen, johon kuuluvat sen lisäksi muun muassa indoeurooppalaiset, altailaiset ​​ja eskimo-aleuttilaiset kielet. Greenberg sijoittaa myös nivhin ja jukagiirikielet, jotka joskus luokitellaan paleosiperialaisiksi kieliksi, euraasialaiseen kielikuntaan.

Murray Gell-Mann, Ilia Peiros ja Georgiy Starostin yhdistävät tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ja nivhin almosaanikieliin, euraasialaiskielten sijaan.[3]

Uralilais-siperialainen kielikuntaMuokkaa

Michael Fortescue, eskimo-aleuttilaisiin sekä tšuktšilais-kamtšatkalaisiin kieliin erikoistunut kielitieteilijä, ehdotti yhteyttä uralilaiskielten, jukagiirikielten, tšuktšilais-kamtšatkalaiskielten ja eskimo-aleuttilaiskielten[4] välillä ja kutsui tätä ehdotettua kielikuntaa uralilais-siperialaiseksi kielikunnaksi.[5]

Tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilainen kielikuntaMuokkaa

Michael Fortescue väitti, että nivhin kieli ja tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ovat sukukieliä ​​ja että niiden yhteistä esi-isää on saatettu puhua 4 000 vuotta sitten. Yhdessä tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet ja nivhi eli amurilaiset kielet voisivat muodostaa suuremman tšuktšilais-kamtšatkalais-amurilaisen kielikunnan.[6]

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e Venäjän väestönlaskenta 2010 Национальный состав населения по субъектам Российской Федерации gks.ru. (venäjäksi)
  2. Jaakko Anhava: Maailman kielet ja kielikunnat
  3. Gell-Mann et al., pp. 13–30
  4. Fortescue, M. (1998). Language Relations Across Bering Strait
  5. Fortescue 2011, p. 1361: "I would no longer wish to relate CK directly to [Uralo-Siberian], although I believe that some of the lexical evidence [...] will hold up in terms of borrowing/diffusion."
  6. Fortescue, Michael. 2011. "The relationship of Nivkh to Chukotko-Kamchatkan revisited." In Lingua, Volume 121, Issue 8, June 2011, Pages 1359-1376. https://doi.org/10.1016/j.lingua.2011.03.001