Alutorin kieli
Alutorin kieli on Kamtšatkalla asuvien alutorien puhuma tšuktšilais-kamtšatkalaiseen kielikuntaan kuuluva kieli. Aikaisemmin sitä pidettiin korjakin kielen murteena.
| Alutori | |
|---|---|
| Tiedot | |
| Alue | Kamtšatka |
| Puhujia | 25 |
| Sija | ei 100 suurimman joukossa |
| Kielitieteellinen luokitus | |
| Kielikunta | tšuktšilais-kamtšatkalaiset kielet |
| Kieliryhmä | tšuktšilaiset kielet |
| ISO 639-3 | alr |
Kielen nimitys perustuu Oljutorkan (Aljutorkan) taajamaan, jossa aikaisemmin asui suurin osa sen puhujista. Nykyään alutorit asuvat pääosin Korjakian piirikunnan Oljutorkan piirin Vyvenkan kylässä. 2000-luvun vaihteessa alutorien määräksi arvioitiin noin 2 200–3 000 henkeä. Väestönlaskennoissa heidät on luettu korjakeiksi. Alutorin kielen puhujia arvioitiin vuonna 1970 olleen noin 1 000 henkeä, mutta vuonna 2000 enää muutama sata.[1] Vuoden 2002 väestönlaskennassa rekisteröitiin 40[2] ja vuoden 2010 väestönlaskennassa 25 alutorin puhujaa[3].
Alutorin kielen ja sen murteiden suhde korjakkiin on kiistanalainen. Toisinaan siihen luetaan kaikki vakituisissa asutuksissa eläneiden nymylan-korjakkien murteet, jotka poikkeavat huomattavasti poronhoitoa harjoittaneiden tšavtšuven-korjakkien kielestä.[4]
Alutori toimii ainoastaan kieliyhteisön suullisen kanssakäymisen välineenä. 1930-luvulta lähtien sen puhujille tarjottiin korjakin kirjakieltä, joka vieraan murrepohjansa takia ei saanut kannatusta. Nykyään alutoria voidaan pitää kuolevana kielenä. Nuoriso puhuu äidinkielenään vain venäjää.[5]
Lähteet Muokkaa
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 26–27. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
- ↑ Vserossijskaja perepis naselenija 2002 goda. 4.4. Rasprostranjonnost vladenija jazykami (krome russkogo). perepis2002.ru. Arkistoitu 29.3.2012. Viitattu 28.5.2009. (venäjäksi)
- ↑ Naselenije Rossijskoi Federatsii po vladeniju jazykami gks.ru. Arkistoitu 6.2.2018. Viitattu 20.1.2012. (venäjäksi)
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 30. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
- ↑ Pismennyje jazyki mira: Jazyki Rossijskoi Federatsii. Sotsiolingvistitšeskaja entsiklopedija. Kniga 2, s. 36. Moskva: Academia, 2003. ISBN 5-87444-191-3.
Aiheesta muualla Muokkaa
- Endangered Languages of Siberia: The Aliutor Language (englanniksi)
- Ethnologue: Alutor (englanniksi)