Töölön kisahalli

urheiluhalli Helsingissä
(Ohjattu sivulta Töölön Kisahalli)

Töölön kisahalli, entinen Messuhalli, on urheiluhalli Helsingin Taka-Töölössä.


Töölön kisahalli
Kisis
Rakennuksen tiedot
Sijainti Paavo Nurmen kuja 1
Avattu 1935
Laajennettu 1952
Arkkitehti Aarne Hytönen, Risto-Veikko Luukkonen
Käyttäjät

Helsinki Seagulls, Torpan Pojat

Katsojakapasiteetti

1 600

Lisää rakennusartikkeleitaArkkitehtuurin teemasivulla

Se sijaitsee Olympiastadionin, Oopperan, Helsingin jäähallin, Töölön jalkapallostadionin ja Töölön pallokentän lähistöllä. Halliin on sisäänkäynnit Mannerheimintieltä ja Paavo Nurmen kujalta. Näyttelyjen ja messujen paikaksi Messuhalli valmistui vuonna 1935. Kun Itä-Pasilaan vuonna 1975 valmistui uusi Messukeskus, vanha Messuhalli siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen ja sai nykyisen nimensä.

Historia

muokkaa
 
Suomen postilaitos julkaisi vuonna 1969 postimerkin Suomen Messujen 50-vuotisen toiminnan kunniaksi. Messut järjestettiin vuosina 1935-1975 postimerkissä esitetyssä Messuhallissa, josta kuvassa sen päätysilhuetti.

Rakennus valmistui vuonna 1935 ja oli alun perin nimeltään Messuhalli. Sen suunnittelivat arkkitehdit Aarne Hytönen ja Risto-Veikko Luukkonen ja rakennutti Suomen Messut Osuuskunta messu- ja näyttelytiloiksi. Vuonna 1950 sen pohjoispuolelle valmistui lisärakennus, josta käytettiin nimeä B-Messuhalli tai Pikku-Messuhalli. Sen tieltä purettiin paikalla aikaisemmin sijainnut ratsastusmaneesi Hippodrom.[1] Vuonna 1962 rakennettiin viereisen aukion, nykyisen Mäntymäenkentän, toiseen reunaan lisätiloiksi väliaikaisella luvalla vielä aaltopeltihalli, josta käytettiin nimeä C-messuhalli eli Kansojen halli. Se purettiin vuonna 1975.

Messuhalleja käytettiin myös urheilukilpailuissa ja konserteissa. Ensimmäinen suuri urheilutapahtuma oli Suomen ensimmäinen ammattinyrkkeilytapahtuma kesäkuussa 1935, jossa Gunnar Bärlund voitti tyrmäyksellä Saksan Arno Kölblinin. Joulukuussa 1936 Messuhallissa järjestettiin silloisen presidentin P. E. Svinhufvudin 75-vuotissyntymäpäiväjuhlat. Talvi- ja jatkosodan aikana Messuhalli oli jatkosodan asemiesiltojen näyttämönä. Samoin hallissa järjestettiin sotien aikana sotasaalisnäyttelyitä.

26. joulukuuta 1938 Messuhallissa pidetyillä Sirkus-Messuilla virolainen sirkustaiteilija Edvard Laas (s. 1909) sai surmansa trapetsiesityksen aikana pudottuaan 10 metrin korkeudesta päälleen hallin sementtilattialle kannatusvaijerin katkettua.[2]

 
Asemiesilta Messuhallissa 8.4.1943.

Sodan jälkeen 1940-luvulla Messuhalli oli useiden poliittisten juhlien näyttämönä. Siellä kokoontuivat uudet poliittiset vasemmistolaiset ryhmät, Suomi-Neuvostoliitto-seura järjesti Messuhallissa suurtapahtumiaan. Vuoden 1952 olympialaisissa siellä pidettiin voimistelu-, paini-, nyrkkeily- ja painonnostokilpailut sekä koripallon loppuottelut. A-Messuhallissa ovat konsertoineet muun muassa Louis Armstrong, The Beach Boys, Deep Purple, Paul McCartney & Wings, Slade, Gary Glitter ja Uriah Heep.[3]

 
Messuhalli tulessa kesäkuussa 1966

Kesäkuussa 1966 rakennuksen katto syttyi korjaustöiden yhteydessä tuleen ja koko halli oli vaarassa tuhoutua täysin. Palossa tuhoutui vesikaton lisäksi päähallin sisustus ja vahingot nousivat yli miljoonan markan.[4] Hallissa oli uhkaava palonalku myös vuonna 2007.[5]

Kun Itä-Pasilaan vuonna 1975 valmistui uusi Messukeskus, vanha Messuhalli siirtyi Helsingin kaupungin omistukseen ja sai nykyisen nimensä.

Kisahalli on yksi Docomomon valitsemista modernin arkkitehtuurin merkkikohteista Suomessa.[6]

Toiminta

muokkaa

Kisahallilla voi harjoittaa monia liikuntamuotoja. Siellä on kuntosali, koripallokenttä, lentopallo- ja sulkapallokenttiä, pingispöytiä, permanto, volttirata, nyrkkeilysäkkejä, painimatto, alueita tanssia ja miekkailua varten sekä mahdollisuudet telinevoimisteluun.

Helsinkiläisistä urheiluseuroista muun muassa koripalloseura Helsinki Seagulls pelaa ottelunsa Töölön kisahallissa. Kisahallissa toimivat myös miekkailuseurat Miekka-Miehet, Ylioppilasmiekkailijat ja HABDA.

Eniten Kisahallia käyttävät telinevoimisteluseurat, joista suurin on HIFK Gymnastics. Lisäksi salia käyttää mm. Voimisteluseura Helsinki. Myös cheerleaderit harjoittelevat Kisahallilla.

Päihtyneiden säilytyssuoja ja selviämisasema

muokkaa

Rakennuksen pohjoispäässä Paavo Nurmen kujan puolella toimi vuosina 1978–2021 Helsingin poliisilaitoksen ylläpitämä päihtyneiden säilytyssuoja.[7][8] Samoissa tiloissa oli jo sitä ennen ollut poliisin putkatila.[7] Säilytyssuojan yhteydessä toimi vuodesta 2001 kaupungin ylläpitämä selviämishoitoasema. Molemmat siirtyivät syksyllä 2021 Pasilan poliisitalon poliisivankilan yhteyteen, johon rakennettiin niille uudet tilat.[8] Kisahallin säilytyssuojassa oli 45 erillistä putkaa, mikä teki siitä lajissaan Euroopan suurimman.[9]

Lasimaalaus

muokkaa

Messuhallin eteläpäässä olleessa ravintolassa oli ulospäin näkyvä 20 neliömetrin kokoinen moniosainen lasimaalaus. Sen maalasi Eino Kauria noin 1946 tai 1947. Se siirrettiin 1980-luvulla Tampereelle ravintola Tillikkaan. Molemmat ravintolat omisti Yhtyneet Ravintolat Oy, joka katsoi että Tillikan remontin yhteydessä se sopisi hyvin sinne. Osa laseista varastoitiin ja vain osa tuli ravintolaan. [10]

Lähteet

muokkaa
  1. Manninen, Antti: Puretut talot: Hippodrom sai väistyä Kisashallin tieltä. Helsingin Sanomat. Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 19.10.2015.
  2. Järkyttävä onnettomuus eilen Messuhallissa. Trapetsitaiteilija putosi hallin katosta lattialle, Helsingin Sanomat, 27.12.1938, nro 348, s. 5, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
  3. Mikael Huhtamäki: Live In Finland – Kansainvälistä keikkahistoriaa Suomessa 1955-1979. Gummerus, 2013. ISBN 978-951-20-8730-3
  4. Messuhallin palo 16.6.1966 (PDF) 1966. Palo- ja pelastustieto ry. Arkistoitu 20.10.2013. Viitattu 9.3.2014.
  5. Töölön kisahallissa syttyi uhkaava tulipalo Helsingin Sanomat. 25.6.2007. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  6. Messuhalli (Töölön kisahalli) – Helsinki Exhibition Hall (Töölö Sports Hall) Docomomo Suomi Finland ry. Arkistoitu 9.3.2014. Viitattu 9.3.2014.
  7. a b Kimmo Keskinen & Oula Silvennoinen: Helsingin poliisilaitoksen historia 1826–2001, s. 342–344. Helsingin kihlakunnan poliisilaitos, Helsinki 2004.
  8. a b Putkareissun osoite ei ole enää Kisahallin pääty – "Poliisin olisi pitänyt joka tapauksessa väistyä tiloista" Helsingin Uutiset 2.10.2021. Viitattu 10.5.2022.
  9. Hannele Tulonen: Kameran silmä valvoo Kisahallissa Helsingin Sanomat 18.9.2004. Viitattu 23.7.2020.
  10. Anna Takala, Lasimaalaus muljahti Tampereelle, Helsingin Sanomat s. A12 25. huhtikuuta 2012

Aiheesta muualla

muokkaa