Tõnn

Tõnn on virolaisessa kansanuskossa (varsinkin Länsi-Virossa) palvottu hedelmällisyyden jumala tai haltija. Tõnn sai nimensä kristinuskon tultua pyhältä Antoniokselta, jota pidettiin eläinten ja erityisesti sikojen suojeluspyhimyksenä.

Tõnnille luovutettiin uhriastiaan (vir. tõnnivakk 'Tõnnin vakka') osa uutisviljasta, lampaanvillasta ja metsästyssaaliista. Tõnnia saattoi edustaa vahakynttilä tai puunukke. Tõnn on läheisesti sidoksissa kodinhaltijoihin, jotka edustivat kuolleita esivanhempia. Tõnnin palvonta jatkui Virossa 1800-luvun puoleenväliin saakka.

Virolais-suomalainen lääkäri Max Buch julkaisi vuonna 1897 tutkimuksen Ueber den Tõnnis-cultus und andere Opfergebräuche der Esthen.

Kirjallisuutta

• Buch, Max: Ueber den Tõnnis-cultus und andere Opfergebräuche der Esthen. Helsingfors 1897.
• Eesti Entsüklopeedia 9 (1996), s. 656 (s.v. Tõnn).