Maximilian Theodor Buch
Maximilian Theodor (Max) Buch (29. elokuuta (J: 17. elokuuta) 1850 Räpina, Liivinmaan kuvernementti, Venäjän keisarikunta – 6. tammikuuta 1920 Lappeenranta, Suomi) oli syntyjään baltiansaksalainen suomalainen lääkäri ja kansatieteilijä. Arvoltaan hän oli lääketieteen tohtori ja hovineuvos. Hänen laaja kirjallinen tuotantonsa on pääosin saksankielinen, mutta hän julkaisi myös ruotsiksi ja venäjäksi.
Elämänvaiheet muokkaa
Maximilian Buch syntyi Liivinmaalla, nykyisen Viron alueella, tuli ylioppilaaksi Tarton kymnaasista vuonna 1869 ja opiskeli lääketiedettä Tarton yliopistossa. Hän valmistui lääketieteen tohtoriksi vuonna 1877 ja työskenteli aluksi tehtaanlääkärinä Iževskin kivääritehtaassa Vjatkan kuvernementissa Venäjällä vuodet 1877–1880. Hän teki kansatieteellisiä havaintoja udmurttien (votjakkien) keskuudessa ja julkaisi tutkimuksen Die Wotjäken, eine Ethnologische Studie vuonna 1882.[1]
Iževskin jälkeen Buch työskenteli pataljoonanlääkärinä 89. Belomorskin (Sorokan) jalkaväkirykmentissä ja siirtyi sen jälkeen vakinaiseksi lääkäriksi Helsinkiin venäläisen sotilassairaalan, jossa palveli vuodet 1880–1885. Buch sai nopeasti tarpeekseen venäläisen sotilassairaalan oloista. Hän suoritti colloquium familiare -tutkinnon, haki Suomen kansalaisuutta ja alkoi toimia suomalaisena lääkärinä.
Buch hoiti Lappeenrannan kaupunginlääkärin virkaa vuosina 1885–1890 ja johti siellä myös kylpylää viisi vuotta, hoiti suomalaisen rakuunarykmentin lääkärinvirkaa vuosina 1890–1902. Vuosina 1890–1902 Buch toimi Lappeenrannassa rahatoimiston jäsenenä ja kaupunginvaltuutettuna. Kun rakuunarykmentti lakkautettiin ja Buch joutui lakkautuspalkalle, hän siirtyi Helsinkiin pitämään yksityisvastaanottoa.
Buch julkaisi Saksassa vuonna 1883 kirjan Finnland und seine Nationalitätenfrage, jossa hän varoitti kielikiihkoilusta ja kannatti suomen ja ruotsin kielen tasa-arvoa. Lisäksi Buch käänsi suomalaista kaunokirjallisuutta saksan kielelle.
Buch arvosteli August Ahlqvistia vuonna 1889 Suomen Lääkäriseuran julkaisussa ja todisteli historiallis-maantieteellisesti, kielitieteellisesti ja jopa Kalevalan henkilöiden elinikää määritellen, että sauna olisi suomalainen keksintö. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun saunaa koetettiin väittää suomalaiseksi ilmiöksi.[2]
Virolaisten vanhaa pakanauskontoa ja Tõnnin palvontaa käsittelee Buchin teos Ueber den Tõnnis-cultus und andere Opfergebräuche der Esthen (1897).
Max Buchin puoliso oli Anna Eugenie o.s. Stintmann (1855–1934). Heillä oli kolme lasta. Pojista Kurt Karl Vilhelm Buch (1881–1967) oli kemisti, Åbo Akademin ja Helsingin yliopiston professori ja Hans Robert Viktor Buch (1883–1964) oli kasvitieteilijä, Helsingin yliopiston dosentti ja kasvitieteellisen museon kustos.
Julkaisuja muokkaa
- Beitrag zur Kenntniss der peripheren Temperatur des Menschen. (Väitöskirja.) Dorpat 1877.
- Klinische Prüfung der Frage von den peripheren vasomotorischen Centren und den gefasserweiternden Nerven. — St. P:burger Med. Wochenschr. IV, 1879.
- Qualitative Analyse tier Hautsensibilität. — Centralbl. für Nervenheilk., Psychiatr. und gerichtl. Psychopathologie. III, 1880.
- Ein neuer Algesimeter. — Illustr. Vierteljahrschrift für ärztl. Polytechnik 1881.
- Die Wotjäken, eine Ethnologische Studie. Unter Wogulen und Ostjaken. Acta Soc. Scient. Fenn. 14. Helsingfors 1882.
- Finnland und seine Nationalitätenfrage. Cotta, Stuttgart 1883.
- Beitrag zur Kenntniss der Hautgefassnerven des Menschen. — Centralbl. für Nervenheilkunde VII, 1884.
- Ueber die Tagesschwankungen der Muskelkraft des Menschen. Vorläufige Mittheilung. — Berl. Klin. Wochenschr. XXI, 1884.
- Zur Diagnose des Scheintodes. — Zentralbl. für Nervenheilk., Psych. u. Psychopathie VII, 1884.
- Om behandling af periodisk dryckenskap med stryfcninsalter. — Finska Läkaresällskapets Handlingar XXIX, 1887.
- Was ist Physiatrik oder Naturheilkunde und in welchem Verhältnis steht sie zur Arzneibehandlung? — St. Petersbg. med. Wochenschr. XIII, 1888
- Om en mindre epidemi af syfilis. Ett bidrag tili kvacksalverifrågan. — Finska Läkaresällskapets Handlingar XXX, 1888.
- Till rosens pathologie och therapie. — Finska Läkaresällskapets Handlingar XXXI, 1889.
- Historisches über Physiatrie in Finnland. — St. Peterbg. med. Wochenschr. XIV, 1889.
- Ueber die Ursprung des russisch-finnischen Dampfbades. — St. Peterbg. med. Wochenschr. XIV, 1889.
- Ueber die Möglichkeit die Geschwindigkeit unserer Vorstellungen zu messen und die Construction eines Phantasometers. — St. P:burger Med. Wochenschr. XVI, 1891.
- Reseberättelse. — Finsk Militär Tidskrift 1892.
- Ueber den Tõnnis-cultus und andere Opfergebräuche der Esthen. Helsingfors 1897.
- Om bestämmandet af ventrikelns läge. — Finska Läk. Handl. XXX, 1898.
- Ännu några ord om den perkutoriska auskultationen. — Finska Läk. Handl. XLI, 1899.
- Experimenteller Beitrag zur Diät bei Hyper- und Hypochlorhydrie. — Zeitschrift für diätetische und physikalische Therapie IV, 1900–1901.
- Sympathikus neuralgier som symptom af ett patologisk irritationstillständ hos Sympathikus. — Finska Läk. Handl. XLIII, 1900.
- Die Ausstrahlungen oder Mitempfindungen und Reflexe im Gebiete des Sympathikus und ihre physiologischen Grundlagen. — St. Petersbg. med. Wochenschr. 1901.
- Ueber das Wesen und des anatomischen Sitz der Gastralgie. — Archiv für Verdauungskrankheiten 1901.
- Ueber Physiologie und Pathologie der fliegenden Mücken. — Deutsches Archiv für klinische Medicin LXXVIII, 1903.
Lähteet muokkaa
- Bibliotheca zoologica Fenniae. Acta Societatis pro Fauna et Flora Fennica 24. Helsinki 1924.
- Kaukaa haettua. Kulttuurien museon kokoelmia. Toim. Kotilainen, Eija-Maija. Kulttuurien museon näyttelyjulkaisu 2. Karisto Oy, Hämeenlinna 2006.
- Medizinisches Literatur- und Schriftsteller-Vademecum 1907–1908. Hamburg.
- Minnesord. Finska Läkaresällskapets Handlingar 1920 (s. 94–95).
- Tietosanakirja, osa 1, p. 1038. Helsinki 1909. (Teoksen verkkoversio.)
Viitteet muokkaa
- ↑ Kaukaa haettua (2006), s. 11.
- ↑ Laatikainen, Satu: Saunan kansa, s. 25. Kirjokansi, 155. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2019. ISSN 2323-7392. ISBN 978-952-222-914-4.