Syöminen

ravinnon nauttiminen

Syöminen on kiinteän ruoan tai ravinnon nauttimista.[1]

Intialaisia miehiä ruokailemassa.

Ihmisellä

muokkaa
 
Käsin syömistä yhteisestä astiasta leivän avulla.

Ihmiset syövät useimmiten käsin[2]. Monissa kulttuureissa syödään myös erityisellä ruokailuvälineellä kuten lusikalla, haarukalla ja veitsellä tai syömäpuikoilla. Syöminen on ihmisille usein sosiaalinen tapahtuma: perheet saattavat kokoontua aterioille yhdessä, ja ateria on tärkeässä osassa myös monissa yhteisissä juhlissa.

Ihminen maistaa suuhun panemansa ruoan maun kielellään ja haistaa sen nenällään. Neljä perusmakua ovat makea, hapan, suolainen ja kitkerä. Kieli maistaa kunkin maun eri osassaan. Suun sylkirauhasten erittämä sylki sulattaa osan suuhun laitetusta ruoasta ja tekee kielen makunystyille mahdolliseksi tuntea ruoan maku.[3]

Kun hampaat ovat jauhaneet ruoan suussa ja sylki on sulattanut sitä, ruoka kulkeutuu ruokatorven kautta mahalaukkuun. Siellä se jauhautuu ja sulaa edelleen, kunnes se noin neljän tunnin kuluttua siirtyy ohutsuoleen. Sieltä sen ravinteet siirtyvät verenkiertoon ruoansulatuksessa. Sulamattomat osat tulevat ulos suolen päästä.[4]

Säätely

muokkaa

Nälän tunne on aivojen tapa ilmaista kehon energian ja ravinteiden tarve. Nälkä saa ihmisen haluamaan syödä.[5]

Kylläisyyden tunne on aivojen tapa ilmaista, että syöminen pitää lopettaa. Kylläisyys syntyy toisaalta mahalaukun venymisestä ja toisaalta ravintoaineiden vapautumisen aikaansaamasta kylläisyyshormonien erittymisestä vereen.[6]

Sairaudet

muokkaa
 
Papukaija syömässä.

Merkittäviä, arkipäivän toimintoja haittaavia syömiseen liittyviä psyykkisiä ongelmia kutsutaan syömishäiriöiksi. Niistä tunnetuimpia ovat anoreksia ja bulimia. Syömishäiriöt ovat leimallisesti nuorten tyttöjen ja naisten ongelmia, vaikka niistä kärsivät toisinaan myös miespuoliset henkilöt.

Lähteet

muokkaa

Viitteet

muokkaa
  1. syödä. Kielitoimiston sanakirja. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2024.
  2. Annika Lius: Syömisen ei tarvitse olla välineurheilua Savon Sanomat. 9.7.2015. Viitattu 27.11.2024.
  3. Peters 2010, s. 14–15.
  4. Peters 2010, s. 16–17.
  5. Peters 2010, s. 12–13.
  6. Ruokaympäristön muutos selittää pääosan väestöjen lihomisesta www.duodecimlehti.fi. Viitattu 27.11.2024.

Aiheesta muualla

muokkaa
Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.