Suomen palvelutuotanto
 |
Tämä artikkeli tai sen osa sisältää päällekkäistä tietoa artikkelin Suomen talous kanssa. Yhdistämisestä saatetaan keskustella artikkelin keskustelusivulla. |
 |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Ei kerro mitään julkisista palveluista, jotka ovat myös suomalaista palvelutuotantoa |
Suomen palvelutuotanto on alkutuotannon ja teollisuuden ohella yksi tuotannonaloista, joihin Suomen talous usein jaetaan.
Kaksi kolmasosaa Suomen bruttokansantuotteen arvosta on palveluja. Yksityiset palvelut kattavat niistä lähes kolme neljäsosaa. Yksityisistä palvelualoista ovat tuotannon määrällä mitattuina merkittävimpiä kauppaa, liikennettä ja liike-elämää palvelevat toimialat.[1]
Vuonna 2008 yksityisten palvelujen arvo oli 75,8 miljardia euroa, ja sen rakenne jakaantui seuraavasti:[2]
- kauppa 16,2 mrd.
- liike-elämän palvelut 14,7 mrd.
- kiinteistöpalvelut 14,3 mrd.
- kuljetus ja tietoliikenne 12,6 mrd.
- rahoitus ja vakuutus 4,5 mrd.
- hotellit ja ravintolat 2,6 mrd.
- terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 2 mrd. (vain yritysten osuus)
- koulutus 0,3 mrd. (vain yritysten osuus)
- yritysten osuus muista yhteiskunnan palveluista 2,7 mrd.
Palveluyrityksen voi usein perustaa pienemmällä pääomalla kuin teollisuusyrityksen. Palvelualoilla perustetaankin paljon uusia yrityksiä. Osa palvelualoista työllistää paljon työntekijöitä, kuten esimerkiksi kauppa sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuljetus ja kiinteistöalat vaativat sen sijaan paljon pääomia. Tietojenkäsittely ja tietoliikenne ovat toisaalta luonteeltaan tietointensiivisiä korkean teknologian aloja.[3]
Digitalisaatio aiheuttaa palvelusektorilla rakennemuutosta kun työpaikkoja katoaa joiltakin aloilta ja syntyy toisille aloille.[4]
Osalla palvelunaloista tuottavuuden on raportoitu kasvaneen 2000-luvulla. Osa kasvusta johtuu siitä, että työ on siirtynyt asiakkaalle, joka hakee itse tavarat hyllystä ja maksaa laskut omalla tietokoneellaan. Toisaalta julkisten palveluiden tuottavuus on heikentynyt. Työvoimavaltaisten palvelualojen tuottavuutta on vaikea parantaa.[3]
Suurimpia aloja muokkaa
Kaupan ala on suurimpia toimialoja. Alalla tehdään myynti- ja palvelutyötä. Siihen kuuluvat tukku-, vähittäis- ja verkkokauppa sekä suoramyynti. Alalle tyypillistä on sesongit ja ruuhkahuiput, jolloin palkataan tilapäistä työvoimaa. Kaupan alan työllisissä on suhteellisen paljon osa-aikaisia työntekijöitä ja nuorten osuus työllisistä on suuri.[5] Vähittäiskauppaa harjoittava Kesko oli Suomen viidenneksi suurin yritys vuonna 2014.[6]
Liike-elämän palvelut sisältävät[7]
- Laki-, tilinpito-, hallinto- ja PR-palvelut
- Mainonta-, markkinointitutkimus- ja gallup-kyselypalvelut
- Tutkimus- ja kehittämispalvelut
Kiinteistöpalveluihin kuuluvat asuntojen ja muiden kiinteistöjen omistus, vuokraus, välitys ja kauppa, sekä kiinteistönhuolto ja isännöinti.[8] Tällä alalla toimiva ISS työllisti vuonna 2012 noin 12 000 suomalaista.[9]
Kuljetus ja tietoliikenne käsittävät matkustajien tai tavaroiden kuljettamisen rautateitse, maanteitse, putkikuljetuksena, vesiteitse tai ilmateitse sekä siihen liittyvät tukitoiminnot. Tähän luokkaan kuuluvat myös posti- ja tietoliikennetoiminnot sekä kuljetusvälineiden vuokraus.[10] Vuonna 2012 Suomen työllistävin yritys oli Itella, joka tarjosi työpaikan lähes 20 000 suomalaiselle. Myös VR työllisti tuolloin yli 10 000 suomalaista.[9]
Lähteet muokkaa
- ↑ Palvelujen rakenne Tietoa Suomen taloudesta. Elinkeinoelämän Keskusliitto. Arkistoitu 5.3.2016. Viitattu 2.3.2016.
- ↑ Yksityiset palvelut 2008 EK. Arkistoitu 26.4.2016. Viitattu 5.3.2016.
- ↑ a b Taustatietoa Suomen palvelusektorista 2011. PALTA. Arkistoitu 24.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Raportti: Digitalisaatio muuttaa palvelusektoria voimakkaasti 2015. Työ- ja elinkeinoministeriö. Arkistoitu 28.3.2016. Viitattu 18.3.2016.
- ↑ Kaupan ala Mille alalle. Arkistoitu 26.3.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Talouselämä 500, kymmenen suurinta Talouselämä. 29.5.2015. Viitattu 27.2.2016.
- ↑ Liike-elämän palvelut Tietoa tilastoista. Tilastokeskus. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Kiinteistöpalvelut Tietoa tilastoista. Tilastokeskus. Arkistoitu 19.4.2016. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ a b Tästä Suomi elää (s. 18) 2014. EVA. Viitattu 10.4.2016.
- ↑ Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne Tietoa tilastoista - toimialaluokitus 2002. Tilastokeskus. Viitattu 10.4.2016.
Aiheesta muualla muokkaa
- Tästä Suomi elää 2014. EVA. Viitattu 10.4.2016.