Avaa päävalikko

Suomen Asianajajaliitto

organisaatio

Suomen Asianajajaliitto (ruots. Finlands Advokatförbund) on vuonna 1958 perustettu asianajajalakiin perustuva julkisoikeudellinen yhteisö. Julkisoikeudellista liittoa edelsi vuonna 1919 perustettu Suomen Asianajajaliitto ry.

Suomen Asianajajaliitto
Suomen Asianajajaliiton logo.svg
Perustettu 1958
Toimiala Asianajotoiminnan kehittäminen ja asianajajien valvonta
Kotipaikka Helsinki
Puheenjohtaja Jarkko Ruohola
Jäsenmäärä 2 100
Sivusto www.asianajajaliitto.fi
Jäsenlehti Defensor Legis
Advokaatti

Suomen Asianajajaliitto on Suomen Lakimiesliiton jäsenjärjestö ja kuuluu jäsenenä Euroopan unionin asianajajajärjestöjen neuvostoon CCBE:hen. Sen pääsihteerinä toimii varatuomari Minna Melender.

JäsenistöMuokkaa

Ainoastaan Asianajajaliiton jäsenet saavat käyttää ammattinimikettä "asianajaja". Asianajajaliiton jäsenyyttä hakevalta edellytetään:

  • ylempää oikeustieteellistä loppututkintoa (lakimies, OTK/OTM)
  • vähintään neljän vuoden kokemusta lakimiestehtävistä, joista vähintään kaksi vuotta asianajollisista tehtävistä
  • asianajajatutkinnon suorittamista
  • asianajajalain ja liiton sääntöjen mukaista sopivuutta tehtävään

Asianajajat eroavat edellä mainituilla perusteilla muista oikeudellisia palveluita tarjoavista lakimiehistä. Asianajotoimisto-nimikettä saa käyttää vain sellainen toimisto, jonka omistaa asianajaja. Julkisuudessa ja kansalaiskeskustelussa termit "lakimies" ja "asianajaja" sekoittuvat usein toisiinsa. Lyhyesti sanoen kaikki asianajajat ovat lakimiehiä, mutta kaikki lakimiehet eivät ole asianajajia (Suomen Asianajajaliiton jäseniä).

Suomessa oli vuoden 2013 lopussa noin 800 asianajotoimistoa ja niissä työskenteli noin 2 000 asianajajaa (luvussa on mukana noin sata julkista oikeusavustajaa, jotka ovat Suomen Asianajajaliiton jäseniä) ja noin 600 avustavaa lakimiestä. Noin puolet asianajajista ja asianajotoimistojen palveluksessa olevista avustavista lakimiehistä työskentelee pääkaupunkiseudulla. Asianajajista naisia on 28 prosenttia.

ToimintaMuokkaa

Asianajajaliitto vastaa asianajajien ja oikeusavustajien ammatillisesta eli hyvän asianajajatavan valvonnasta yhdessä valtioneuvoston oikeuskanslerin kanssa. Asianajajaliiton jäsenten valvonta erottaa heidän toimintansa muista oikeudellisten palveluiden tarjoajista (lakimiehet, lakiasiantoimistot). Kuka tahansa voi kannella asianajajien, julkisten oikeusavustajien ja luva saaneiden oikeudenkäyntiavustajien asiattomasta toiminnasta Asianajajaliiton yhteydessä toimivalle itsenäiselle valvontalautakunnalle[1]. Valvontamenettely on kantelijalle maksuton.

Myös Suomen Asianajajaliiton hallituksella on velvollisuus valvoa asianajajien toimintaa ja sen tulee puuttua havaitsemiinsa epäkohtiin. Viime kädessä hallitus voi saattaa vireille asianajajaan kohdistuvan valvontamenettelyn. Valvonta-asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta vastaa liiton yhteydessä toimiva lautakunta, johon kuuluu asianajajien lisäksi ammattikunnan ulkopuolisia jäseniä, mm. oikeustieteen professoreja ja tuomareita. Valvontalautakunnan päätöksestä voi menettelyn kohteena oleva asianajaja ja valtioneuvoston oikeuskansleri valittaa Helsingin hovioikeuteen. Asianajajaliitto seuraa aktiivisesti oikeuskehitystä sekä tekee työtä kansalaisten oikeusturvan parantamiseksi. Liitto jättää vuosittain lausuntonsa liki kaikista keskeisistä lainsäädäntöuudistuksista.

Suomen Asianajajaliitto julkaisee kahta lehteä, oikeudellisia artikkeleita sisältävää Defensor Legistä ja Advokaatti-nimistä jäsenlehteä. Liitto myöntää Oikeusteko-palkintoja henkilöille, yhteisöille tai viranomaisille, jotka ovat edistäneet merkittävällä tavalla oikeudenmukaisuutta. Palkinnon ovat saaneet muun muassa oikeuskansleri Jaakko Jonkka, korkeimman oikeuden presidentti Pauliine Koskelo, Rovaniemen hovioikeuden laadunarviointijärjestelmä sekä toimittaja Paavo Teittinen.[2]

PuheenjohtajatMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. Suomen Asianajajaliiton valvontalautakunta viitattu 4.8.2014
  2. Oikeusteko-palkinto toimittaja Paavo Teittiselle asianajajaliitto.fi. 14.6.2019. Viitattu 15.6.2019.

Aiheesta muuallaMuokkaa