Asianajotoimisto

Asianajotoimisto on oikeusalan palveluita tarjoava yritys, jonka tulee asianajajalain mukaan aina olla asianajajan tai asianajajien omistama. Asianajajan ammattinimikettä saa käyttää vain Suomen Asianajajaliittoon kuuluva lakimies. Asianajaja on aina henkilökohtaisessa vastuussa toimiston asiakkaalle huolimattomuudella aiheutetusta vahingosta, vaikka toimisto olisi osakeyhtiömuotoinen. Asianajotoimistolla on oltava vastuuvakuutus asiakkaalle aiheutetun vahingon varalta.

Suomen suurimmissa asianajotoimistoissa oli yli sata lakimiestä. Valtaosassa toimistoja on kuitenkin vain yksi tai kaksi lakimiestä.

Suomessa on myös valtion omistamia julkisia oikeusaputoimistoja. Niissä toimivat julkiset oikeusavustajat voivat olla myös Asianajajaliiton jäseniä, eli asianajajia. Sen sijaan lakiasiantoimistoissa työskentelevät lakimiehet eivät ole asianajajia, eivätkä ole julkisen valvonnan alaisia. Niissä vastuu asiakkaalle aiheutuneesta vahingosta voi rajautua vain yhtiön osakepääomaan, eikä vastuuvakuutusta välttämättä ole. Suomessa on hieman yli 1000 asianajotoimistoa.

Vuonna 2013 tulleen lainmuutoksen myötä lakimiehiltä, paitsi asianajajilta, edellytetään lupaa toimia avustajana oikeudessa, ns. lupalakimies. Virallinen nimitys on luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Lainmuutoksen myötä luvan saaneet oikeudenkäyntiavustajat siirtyivät samalla julkisen valvonnan alaisiksi, ja heidän toimintaansa valvoo Asianajajaliiton Valvontalautakunta. Luvan saaneen oikeudenkäyntiavustajan valvonta on kuitenkin rajallista.

Poikkeuksen kuitenkin tekee esim. julkishallinnossa työskentelevät ylemmässä asemassa olevat johtohenkilöt, että palkatut muut oikeustieteen ammattilaiset, joilla on oikeus esiintyä oikeudessa organisaatiota koskevissa asioissa.

Aiheesta muuallaMuokkaa

 
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Asianajotoimisto.