Lakiasiaintoimisto
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Lakiasiaintoimistoksi kutsutaan oikeudellisia palveluja tarjoavaa yritystä. Lakiasiaintoimisto eroaa asianajajaliiton jäsenyrityksille varatusta nimikkeestä asianajotoimisto. Toisin kuin asianajotoimistot, lakiasiaintoimistot saavat harjoittaa muutakin liiketoimintaa kuin asianajotoimintaa. Lakiasiaintoimistot eivät ole yrityksinä Valvontalautakunnan valvonnan alaisia, eivätkä ne ole siten yrityksenä ole sidottuja liiton hyvän asianajajatavan noudattamiseen. Lakiasiaintoimistossa osakkaat ovat usein lakimiehiä eli oikeustieteellisen ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita henkilöitä.
Asianajajista annetun lain (1958/496) mukaan asianajaja on se, joka on maan yleisen asianajajayhdistyksen jäsenenä merkitty asianajajaluetteloon. Vuodesta 2011 lukien oikeudenkäynneissä avustajana on saanut toimia ainoastaan asianajaja tai niin kutsuttu lupalakimies. Laki luvan saaneista oikeudenkäyntiavustajista sääntelee mm. kelpoisuutta, toimintaa sekä valvontaa. Myös lupalakimiehet ovat oikeudenkäyntiasioita hoitaessaan velvollisia noudattamaan hyvää asianajotapaa. Lakiasiaintoimistossa oikeudenkäyntiasioita hoitavat lakimiehet ovat lähes poikkeuksetta luvan saaneuta oikeudenkäyntiavustajia.
Lakiasiaintoimistot sekä lakimiehet ovat usein Suomen Lakimiesliiton jäseniä. Lakimiesliitto on julkaissut lakimiesten eettiset ohjeet, joita kaikkien lakimiesten tulee noudattaa.
Kuluttaja-asiamies on edellyttänyt, että lakiasiaintoimistossa tulee palveluita antamassa olla lakimies. Kyse on markkinoinnin harhaanjohtavuuden valvonnasta.