Vastuuvakuutus
Vastuuvakuutus on vakuutus, joka otetaan sen vaaran varalta, että vakuutuksenottaja joutuu vahingonkorvausvelvolliseksi.[1]
Vastuuvakuutuksen sisältö
muokkaaVastuuvakuutus on luonteeltaan vahinkovakuutus, mutta se poikkeaa toiminnaltaan muista vahinkovakuutuksista, koska vastuuvakuutuksen kattama riski on vakuutuksenottajan mahdollinen korvausvelvollisuus jollekulle toiselle, kun taas esimerkiksi omaisuusvakuutuksessa vakuutetaan tietty yksilöity vakuutuksenottajan omistama omaisuus ja sovitaan, minkä riskin varalta vakuutus tehdään. Esimerkiksi palovakuutus on tyypillinen tällainen omaisuusvakuutus. [2]
Vastuuvakuutuksen ensisijainen tarkoitus on vahingon aiheuttajan suojaaminen kattamalla vakuutuksenottajan tai muun vakuutetun vahingonkorvausriski. Sen toissijainen tehtävä on kuitenkin antaa suojaa myös vahingon kärsineelle, koska tällöin hän voi saada korvauksia aiheuttajan lisäksi myös vakuutusyhtiöltä. Vastuuvakuutuksessa on siten aina kolme osapuolta: vakuutusyhtiö, vakuutuksenottaja ja vahinkoa kärsinyt.
Vastuuvakuutuksesta korvataan vain vahinkoja, joista vakuutuksenottaja tai vakuutettu on voimassa olevan oikeuden mukaan korvausvastuussa.[3] Korvauksen saaminen vastuuvakuutuksesta edellyttää, että vakuutettu on vahingonkorvausvelvollinen aiheuttamansa vahingon perusteella kolmatta kohtaan.[4] Vastuuvakuutuksesta ei siten korvata vahinkoa vakuutuksenottajan vahingonkorvausvastuuta laajemmin, eli jos vahingon aiheuttaja ei ole vahingonkorvausvelvollinen, myöskään vakuutusyhtiö ei ole vastuuvakuutuksen perusteella velvollinen suorittamaan korvauksia vahinkoa kärsineelle.
Useimmissa vastuuvakuutuksissa edellytetään, että korvattava vahinko on aiheutettu tuottamuksellisesti; törkeä tuottamus (esim. törkeä huolimattomuus) ja tahallisesti aiheutetut vahingot on rajattu pois korvausten piiristä.
Lähteet
muokkaa- Hoppu, Esko & Hemmo, Mika: Vakuutusoikeus. WSOYpro, Helsinki 2006. ISBN 951-0-31264-9.
- af Hällström, Esbjörn & Ijäs, Hannu: Vastuuvakuutus. Suomen vakuutusalan koulutus ja kustannus Oy, Helsinki 2003. ISBN 952-9770-68-5.