Tämä artikkeli käsittelee makeutusainetta. Kasvisukua käsittelee artikkeli steviat.

Stevia on kasvi, josta tehdään makeutusaineita, kuten stevioliglykosideja. Makeastevian lehdistä saatavan steviolin glykosidien tiiviste on jopa 300 kertaa makeampaa kuin ruokosokeri.[1]

Stevia-kasvin lehdistä tehtyä jauhetta.

Makeutusaineena stevioliglykoksideja on käytetty Japanissa vuodesta 1970 ja ne on hyväksytty elintarvikkeiden lisäaineeksi myös Sveitsissä ja Yhdysvalloissa.[1] Euroopan komissio hyväksyi steviasta saatavien makeutusaineiden käytön marraskuussa 2011.[2]. Stevia voidaan ilmoittaa pakkaustiedoissa E-koodilla E960.[3]

Terveysvaikutukset

muokkaa

Euroopan elintarviketurvallisuusviranomaisen EFSA:n asiantuntijain suosituksen mukaan stevioliglykosidien päivittäisen saannin ei tulisi ylittää 4 milligrammaa yhtä painokilogrammaa kohti päivässä (vastaa 75-kiloiselle henkilöllä 0,3 g/vrk). Se on kymmenesosa esimerkiksi aspartaamin rajasta. Sitä sekoitetaan yleensä muihin makeutusaineisiin, sillä niiden yhteismäärälle ei aseteta raja-arvoa. Järjestön paneelin mukaan stevia-kasvin sisältämät yhdisteet eivät ole osoittautuneet karsinogeenisiksi tai genotoksisiksi.[4][5] Uudempien tutkimuksien mukaan näyttöä karsinogeenisuudesta ja mutageenisuudesta ei ole.[6][7]

Stevia-kasvin sisältämät yhdisteet sisältävät glukosideja, steviosideja, jotka ovat 100–300 kertaa kidesokeria makeampia, eivätkä sisällä juurikaan energiaa. Se voi olla vähäenerginen ja glukoositon makeutusaine diabeetikoille ja kalorimäärän laskemisesta kiinnostuneille.[8]

Lähteet

muokkaa
  1. a b Danone blir först i EU med sötningsmedel stevia. Landsbygdens Folk 28.5.2010.
  2. |EU hyväksyi ihmeaine Stevian: Ensimmäiset virvoitusjuomat kaupoissa jo jouluna vihrealanka.fi. 14.11.2011.
  3. E960 - Stevioliglykosidit Ruokavirasto. Arkistoitu 31.8.2022. Viitattu 31.8.2022.
  4. Makeutusaine stevia on mainettaan pahempi. (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin Sanomat
  5. F. Aguilar, U.R. Charrondiere, B. Dusemund, P. Galtier, J. Gilbert, D.M. Gott, S. Grilli, R. Gürtler, J. König, C. Lambré, J-C. Larsen, J-C. Leblanc, A. Mortensen, D. Parent-Massin, I. Pratt, I.M.C.M. Rietjens, I. Stankovic, P. Tobback, T. Verguieva, R.A. Woutersen.: Scientific Opinion on the safety of steviol glycosides for the proposed uses as a food additive (pdf) (doi:10.2903/j.efsa.2010.1537) EFSA Journal 2010;8(4):1537 [84 pp.].. 2010. European Food Safety Authority (EFSA), Parma, Italy. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)
  6. Geuns JM (2003). "Stevioside". Phytochemistry 64 (5): 913–21. doi:10.1016/S0031-9422(03)00426-6. PMID 14561506.
  7. Brusick DJ (2008). "A critical review of the genetic toxicity of steviol and steviol glycosides". Food Chem Toxicol 46 (7): S83–S91. doi:10.1016/j.fct.2008.05.002. PMID 18556105.
  8. Goyal SK, Samsher, Goyal RK.: Stevia (Stevia rebaudiana) a bio-sweetener: a review. Int J Food Sci Nutr. 2010 Feb;61(1):1-10.. Viitattu 17.5.2011. (englanniksi)

Aiheesta muualla

muokkaa