Avaa päävalikko
Ratsumestari Hannes Ignatius, joka toimi sotilas­komitean alkuvaiheen aktiivina toimijana.
Ratsumestari Harald Åkerman, josta tuli syksyllä 1917 sotilas­komitean edustajana myös senaatin jäsen.

Sotilaskomitea (Militärkommittén) oli Suomen historiassa itsenäisyysaktivistien järjestö, jonka perustivat Haminan kadetit ensimmäisen maailmansodan aikana Suomen irrottamiseksi Venäjästä sotilaallisin keinoin Saksan armeijan avulla. Sotilaskomitea perustettiin helmikuussa 1915 ”aktiivisten itsenäisyyspyrkimyksien kannattamiseksi ja edistämiseksi”. Perustavassa kokouksessa olivat läsnä:[1]

Sotilaskomitea sai pian vielä aktiiviseksi lisäjäsenekseen eversti Richard Beckerin vuoden 1915 alkupuolella.[2] Vuoden 1916 aikana jäseniksi tuli luutnantti Aimo Hallberg ja eversti Otto Holmberg.[3] Ratsumestari Hannes Ignatius toimi komitean näkyvänä hahmona aina joulukuuhun 1917. Alkuvaiheissa sotilaskomitean toiminta ei ollut merkittävää, mutta vuosien 1917 ja 1918 aikana komiteasta tuli itsenäisyysaktivistien johtava toimielin. Saksan sodanjohtoon komitea sai muodostettua yhteyksiä Tukholmassa ja Berliinissä, ja Suomessa sillä oli läheiset yhteistoimintasuhteet Suomen senaattiin.[4]

Suomen kaartin-pataljoonan viimeinen komentaja eversti Nikolai Mexmontan toimi kesällä ja syksyllä 1917 Sotilas-komitean asiamiehenä Tukholmassa.

Sotilaskomitea sai helmikuussa 1917 uuden arvovaltaisen jäsenen eversti Nikolai Mexmontanin liittyessä komiteaan. Maaliskuussa 1917 toiminta aktivoitui, kun eversti Mexmontan ja ratsumestari Ignatius matkustivat Tukholmaan solmiakseen yhteistyön Saksan armeijan johdon välille.[5] Syksyn 1917 aikana porvarilliset suojeluskunnat siirtyivät Sotilaskomitean alaisuuteen. Komitea sai syksyllä 1917 uusia merkittäviä jäseniä. Komiteaan liittyivät everstiluutnantit Rafael Schauman, Bruno Jalander ja Adolf von Rehausen.

Komitean asema suhteessa valtiovaltaan virallistui syksyllä, kun ratsumestari Harald Åkerman kutsuttiin senaatin jäseneksi Tokoin senaatin hajottua porvarillisten jäädessä jatkamaan toimintaa Setälän senaatin nimissä.[6] Sotilaskomitean jäsenet muodostivat sotilasvaliokunnan Åkermanin määräämänä. Sen tehtävänä oli laatia Suomelle asevelvollisuuslaki. Ensimmäisen 25. syyskuuta 1917 pidetyn istunnon nimi oli "Komitea suojeluskuntien perustamiseksi". Jäseniksi tulivat Sotilaskomiteasta Aimo Hallberg, Adolf von Rehausen, Rafael Schauman, Gustaf Silfverhjelm, ja puiheenjohtajaksi Hannes Ignatius.[7]

Komitean puheenjohtajaksi kutsuttiin joulukuun 1917 puolivälissä kenraaliluutnantti Claes Charpentier.[8]

Kenraaliluutnantti Claes Charpentier, josta tuli sotilas­komitean puheenjohtaja joulukuussa 1917

Tammikuussa 1918 Sotilaskomiteasta muodostettiin senaatin joukkojen esikunta. Samalla Sotilaskomiten puheenjohtaja vaihtui, kun Charpentier siirtyi syrjään ja kenraaliluutnantti C. G. E. Mannerheimin otti puheenjohtajuuden ja samalla senaatin joukkojen ylipäällikkyyden.[9]

Kenraaliluutnantti Mannerheim, josta tuli sotilas­komitean puheenjohtaja tammikuussa 1918.

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  • Harri Korpisaari: Itsenäisen Suomen puolesta. Sotilaskomitea 1915–1918. SKS-kirjat, 2009. ISBN 978-952-222-144-5.


ViitteetMuokkaa

  1. Korpisaari 2009, sivu 65.
  2. Korpisaari 2009, sivu 82.
  3. Korpisaari 2009, sivu 97.
  4. Korpisaari 2009, sivu 15.
  5. Korpisaari 2009, sivu 114-115.
  6. Korpisaari 2009, sivut 208-209.
  7. Anthony F. Upton: Vallankumous Suomessa 1917-1918, osa I, s. 213-214, Kirjayhtymä 1980
  8. Korpisaari 2009, sivut 306-309.
  9. Korpisaari 2009, sivut 313-321.