Avaa päävalikko

Rafael Schauman

suomalainen kenraalimajuri

Viktor Rafael Schauman (19. syyskuuta 1860 Taivassalo26. joulukuuta 1946 Helsinki[1]) oli suomalainen kenraalimajuri. Hän oli Kadettikoulun ensimmäinen johtaja vuonna 1919, jolloin hänet myös ylennettiin kenraalimajuriksi.[2]

Viktor Rafael Schauman
Henkilötiedot
Syntynyt 19. syyskuuta 1860
Taivassalo
Kuollut 26. joulukuuta 1946 (86 vuotta)
Helsinki
Sotilashenkilö
Palvelusmaa(t) Suomen lippu Suomi
Sotilasarvo Kenraalimajuri

Schaumanin vanhemmat olivat kapteeni, virkatalontarkastaja Knut Otto Schauman (1827–1888)[3] ja Eva Constance Elisabet Holmberg. Hänen puolisonsa vuodesta 1890 oli Ellen Matilda Österblad.[4] Heidän poikansa Erik Rafael Schauman oli keuhkosairauksiin erikoistunut lääkäri, joka avioitui presidentti K. J. Ståhlbergin tyttären Elli Ståhlbergin kanssa.[5]

Schauman valmistui Haminan kadettikoulusta 1882. Hän oli Suomen 2. Turun tarkka-ampujapataljoonan upseeri 1882–1901. Hän oli Säätyvaltiopäivien suojaksi 1905–1906 asetetun suojeluvartion johtaja, valtion poliisikoulun johtaja 1906–1910. Poliisilaitoksen käytettäväksi asetettujen tilojen isännöitsijä - Sandudd Oy:n johtaja 1910–1912, Grankulla Ooy:n johtaja 1912–1914, J. Österblad & co Oy:n johtaja Turussa 1914–1917.[4]

Everstiluutnantti Schauman oli vapaussotaa valmistelevan Sotilaskomitean jäsen elokuusta 1917.[6] Sotilaskomitean jäsenenä hänet valittiin syyskuussa 1917 komiteaan, joka käsitteli suojeluskuntien perustamiskysymystä eli käytännössä oli kysymys asevelvollisuuslain valmistelukomiteasta.[7]

Sisällisodan aikaan keväällä 1918 Schaumanista tuli kenraali Mannerheimin hallituksen ja Etelä-Suomen suojeluskunnan yhdysupseeri, eversti 1918, sotaylioikeuden jäsen 1918, järjestysvallan tarkastaja 1918–1919 ja kadettikoulu järjestäjä ja johtaja 1919. Hän erosi tehtävästä kenraalimajurina.[4]

Schauman omisti Karlebyn tilan (nyk. Kaspersbacka[8]) Porvoon maalaiskunnassa 1901–1902.[4]

LähteetMuokkaa

  1. Uppslagsverket Finland (vanha verkkoversio) viitattu 3.1.2016 (arkistoitu Internet Archiveen)
  2. Facta 2001, WSOY 1985, 14. osa, palsta 491
  3. Veli-Matti Autio: Schauman (1600–)
  4. a b c d Aikalaiskirja 1934 (Runeberg.org)
  5. Juhani Kirpilä, Sisko Motti, Anna-Marja Oksa (toim.): Suomen lääkärit 1962, s. 586. Helsinki: Suomen Lääkäriliitto, 1963.
  6. Harri Korpisaari: Itsenäisen Suomen puolesta - Sotilaskomitea 1915-1918, s. 179, SKS 2009
  7. Anthony F. Upton: Vallankumous Suomessa 1917-1918, osa I, s. 213, Kirjayhtymä 1980
  8. Itä-Uudenmaan rakennetun kulttuuriympäristön selvitys (pdf)