Sortavalan Laulujuhlat

Sortavalan Laulujuhlat järjestetään Sortavalassa, Itä-Karjalassa, Venäjällä. Juhlat ovat kansainvälinen kulttuuritapahtuma, jonka pitopaikka on Vakkosalmen laululava.[1]

HistoriaaMuokkaa

Kun Sortavala sijaitsi Suomeen 1812–1940 kuuluneella alueella, järjestettiin laulujuhlat 1896, 1906, 1926 ja 1935.[2] Ensimmäisiä Sortavalassa järjestettyjä laulujuhlia varten rakennettiin Vakkosalmen puistoon arkkitehti Yrjö Blomstedtin suunnittelema laululava, joka yhä on paikoillaan. Läheiselle Kuhavuorelle rakennettiin myös näkötorni, josta 2000-luvulla on enää jäljellä korkea kivijalka. Vuoden 1906 laulujuhlissa esiintyivät mm. kanteleensoittajat Iivana Bogdanov Misukka ja Iivana Shemeikka. 1906 laulujuhlilla järjestettiin myös kantelekilpailu jossa toisen sijan jakoivat Iivana Misukka ja Iivana Shemeikka.[3]lähde tarkemmin?

Laulujuhlista 1926 valmistettiin äänetön lyhyt dokumenttielokuva Sortavalan laulujuhlat, mutta on sittemmin kadonnut. Kalevalan 100-vuotislaulujuhlien merkeissä tapahtuma oli 1935, jolloin osanottajia ja vieraita saapui kaikkiaan 25 000. Samassa yhteydessä paljastettiin Alpo Sailon veistämä runonlaulaja Petri Shemeikan patsas. Juhlista myös tehtiin Suomi-Filmin tuottama lyhyt dokumenttielokuva Sortavalan laulujuhlat - Det Festande Sordavala eli Juhliva Sortavala ohjaajana Topo Leistelä.[4][5]

Neuvostoliiton aikana järjestettiin Sortavalassa juhannuksena 1990 Joensuun ja Sortavalan yhdessä järjestämä ja Joensuun laulujuhlien osana ollut "Maailmat kohtaavat" -päätöskonsertti. Konsertti oli eräänlainen ensiavautuminen Glasnostin ja Perestroikan hengessä ja se pidettiin Vakkosalmen puistossa vuoden 1935 laulujuhlien esikuvien mukaisesti. Paikalla oli jopa 10 000 kuulijaa, joista 1600 oli tullut juhlajunalla Joensuusta rajan yli. [6][7][8]

Viidennet, ja samalla ensimmäiset Venäjällä järjestetyt varsinaiset Sortavalan Laulujuhlat olivat vuonna 2012[1]. Juhlien järjestäjinä olivat Suomen puolelta Laatokankarjalaisten liitto sekä kansalaisjärjestöjä. Karjalan tasavallan puolelta organisaattoriena olivat Kulttuuriministeriö, Sortavalan kaupunki ja Sortavalan piiri. Heinäkuisiin juhliin saapui paikalle satoja suomalaisia esiintyjiä. Juhlissa esiintyi parikymmentä kuoroa, joista yli puolet olivat suomalaisia. Kolmiåpäiväisen tapahtuman teemana oli myös Sortavalan kaupungin 380 vuotinen historia.

ja kuudennet järjestettiin 2015.[9]

Vuonna 2019 järjestettiin Sortavalassa jälleen laulujuhlat, jotka samalla juhlistivat 100-vuotista Karjalan tasavaltaa sekä 170-vuotiasta Kalevala-eepoksen toista, laajempaa painosta. Vuoden 2019 laulujuhlat järjesti: Karjalan tasavallan Kansallisten kulttuurien ja kansantaiteen keskus; Sortavalan hallintopiirin administraatio. Partnerit: Venäjän V. D. Polenovin kansantaiteen valtiollinen talo, Laatokankarjalaisten Liitto (Suomi) ja Sosiaalikulttuurinen nuorisokeskus. Mukana oli esiintyjiä Venäjän karjalaisilta alueilta sekä Suomesta ja Virosta.[10][11]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b Sortavalan Laulujuhlat
  2. Sortavala - Laatokan Karjalan pääkaupunki Työväen Arkisto
  3. Arja Kastinen, Rauno Nieminen, Anna-Liisa Tenhunen, Kizavirzi: karjalaisesta kanteleperinteestä 1900-luvun alussa, Temps 2013 ISBN 978-952-93-2165-0
  4. https://elavamuisti.fi/aikajana/sortavalan-laulujuhlat
  5. http://archive.is/09Wvw
  6. https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000002988964.html
  7. Eeva Kilpi, Rajattomuuden aika, WSOY, 2017, ISBN 9510427292, 9789510427293
  8. Suzanne Lazy, Kohtaamisia rajojen tiellä, s.6, PostiTele 1992
  9. 5.8.2012 Kiitos Ajankohtaista, Sortavalan laulujuhlat
  10. http://www.karjalansivistysseura.fi/arkisto/2019/03/
  11. http://archive.is/v7k6w

Aiheesta muuallaMuokkaa