Laulujuhlat

suuri kuorojen kokoontuminen

Laulujuhlat ovat suuria kuorojen kokoontumisia, joissa voi olla kymmeniätuhansia esiintyjiä. Esiintymisiä varten on usein erityinen suuri katettu laululava. Laulujuhlien perinne rantautui 1800-luvun loppupuolella Suomeen Virosta[1].

Viron laulujuhlat Tallinnassa vuonna 2009

Historia

muokkaa

Suomen ensimmäiset laulujuhlat järjestettiin Jyväskylässä vuonna 1884. Kolme vuotta aikaisemmin laulujuhlien pääasiallinen järjestäjä ja aktiivinen suomalaisuusmies Aksel August Granfelt oli saanut luvan yhden päivän kestäville laulajaisille, joiden onnistuminen loi pohjan vuoden 1884 juhlille. Niille osallistui kuusi kuoroa ja kuusi soittokuntaa, ja ne järjestettiin Kansanvalistusseuran juhlakokousten yhteydessä.[2]

Innostuksesta huolimatta Jyväskylässä järjestettävien juhlien osallistujamäärä ei lähivuosina alkanut nousta. Vuoden 1890 juhlien jälkeen päätettiin laulujuhlat irrottaa Kansanvalistusseuran juhlakokouksista. Tämän jälkeen laulujuhlia ruvettiin järjestämään tiuhaan tahtiin eri puolilla Suomea. 1900-luvun lopussa venäläispolitiikan voimistuessa laulujuhlista tuli myös eräänlainen mielenosoituksen muoto.[2]

Viimeiset Kansanvalistusseuran järjestämät laulu- ja soittojuhlat pidettiin vuonna 1931 Helsingissä. Tämän jälkeen musiikkijärjestöt alkoivat järjestää omia juhliaan.[2]

Porin laulu- ja soittojuhlat kesäkuussa 2007 olivat Suomen ja Viron ensimmäiset Suomessa järjesteyt näiden maiden yhteiset laulujuhlat. Näin Tallinnassa vuonna 2000 pidetyt ensimmäiset suomalais-virolaiset laulu- ja soittojuhlat saivat jatkoa.[2]

Laulujuhlia

muokkaa

Entisiä laulujuhlia

muokkaa

Katso myös

muokkaa

Lähteet

muokkaa
  1. Dokumentin ytimessä - musiikkia Sedis Blog
  2. a b c d Historiaa Sulasol. Viitattu 29.9.2023.
  3. Museovirasto: Turun laulujuhlat finna.fi.
  4. Museovirasto: Helsingin laulujuhlat 1900 finna.fi.
  5. Helsingin kaupunginmuseo: Helsingin laulujuhlat 1930 finna.fi.