Soijarouhe
Soijarouhe on teksturoitua soijapavuista valmistettua kasviproteiinia (TVP = textured vegetable protein) jota käytetään ihmisravintona lihankorvikkeena jauhelihan tapaan. Sitä käytetään myös kotieläinten rehuna tyydyttämään niiden valkuaistarvetta.
Soijarouhe säilyy hyvin ja siinä on proteiinia noin 49 prosenttia painosta, minkä vuoksi sitä käytetään korvaamaan lihaa. Soijarouhe sisältää myös runsaasti kalsiumia, rautaa ja sinkkiä.[1] Soijarouheen sisältämä fytiinihappo[2] estää kuitenkin voimakkaasti kalsiumin,[3] raudan[4] ja seleenin[5] imeytymistä sekä jonkin verran myös sinkin imeytymistä[6].
Soijarouhe valmistetaan leikkaamalla soijapavut hiutaleiksi, joista poistetaan öljy uuttamalla heksaaniliuottimen avulla. Kun liuotin on poistettu haihduttamalla, rasvattomista hiutaleista saadaan käyttökelpoista soijaproteiinia. Hiutaleet voidaan myös jauhaa soijajauhoksi jossa myös on runsaasti proteiinia.[7][8]
Käyttö
muokkaa
Soijarouhetta käytetään jauhelihan tavoin muun muassa murekkeisiin, pihveihin, peruna- ja makaronilaatikoihin, lasagneen, pizzoihin ja pataruokiin. Sillä joko korvataan koko liha tai käytetään sen lisänä. Tyypillinen valmistustapa on liottaa soijarouhe mausteliemessä ennen paistamista. Soijarouheen voi kuitenkin valmistaa myös lisäämällä se kuivana pannulle ja paistamalla öljyssä sekä mausteissa ja lisäämällä vettä pannulle sitä mukaa, kun rouhe imee nestettä. Soijarouhetta voi myös keittää, esimerkiksi lisäämällä sellaisenaan keittoihin.
Soijarouhe ei itsessään maistu juuri miltään, joten mausteita lisätään usein halutun lopputuloksen varmistamiseksi. Soijarouhe imee itseensä helposti aromeja ja makuja ruoanlaittoprosessin aikana. Jotta soijarouhe maistuisi lihan kaltaiselta, siihen voi lisätä glutamaattia esimerkiksi soijakastikkeen muodossa.
Soijarouhetta voi käyttää myös leivonnaisiin, esimerkiksi korvaamalla neljännes vehnäjauhoista soijarouheella. Sitä voi lisätä sellaisenaan myös jugurtteihin ja mysleihin.
Keveytensä ja korkeiden ravintopitoisuuksien vuoksi soijarouhe sopii retkimuonan raaka-aineeksi, sillä repussa on kevyintä kantaa kuivattuja elintarvikkeita, joihin lisätään vesi ennen valmistusta.
Soijarouheesta on valmistettu myös tonnikalaa jäljittelevä valmiste.[9]
Ympäristövaikutukset
muokkaaSoijarouheen valmistuksen ilmastopäästöt ovat 320 grammaa kasvihuonekaasuja / 100 g soijarouhetta[10].
Lähteet
muokkaa- ↑ Elintarvike - Fineli fineli.fi. Viitattu 1.9.2023.
- ↑ Nicolas A. Deak, Lawrence A. Johnson: Fate of Phytic Acid in Producing Soy Protein Ingredients. Journal of the American Oil Chemists' Society, 2007-04, 84. vsk, nro 4, s. 369. doi:10.1007/s11746-007-1050-8 ISSN 0003-021X Artikkelin verkkoversio. (englanti)
- ↑ Impact of phytic acid on nutrient bioaccessibility and antioxidant properties of dehusked rice.
- ↑ Palkokasvit elintarvikkeena. Sivu 27.
- ↑ Hannu Mäkelä, Viljojen laadusta ja terveysvaikutuksista. Elintarvikealan koordinaatiohanke Pohjois-Karjalassa
- ↑ Phytic acid content in milled cereal products and breads. Sivu 217.
- ↑ Mats-Eric Nilsson: Aitoa ruokaa. Kirja.
- ↑ https://bakerpedia.com/ingredients/soya-flour/
- ↑ https://www.iltalehti.fi/ruoka-artikkelit/a/c5722897-c648-443c-b098-63707f7d39ce
- ↑ CarbonCloud: Textured vegetable protein · 3.2 kg CO₂e/kg apps.carboncloud.com. Viitattu 1.9.2023. (englanniksi)