Snärjebäckenin vesistö
Snärjebäckenin vesistö (ruots. Snärjebäckens avrinningsområde, vesistöaluetunnus 76) muodostuu Itämeren Kalmarinsalmeen laskevan Snärjebäckenin ja sen sivujokien yhteisestä valuma-alueesta, jonka kokonaispinta-ala on 285 neliökilometriä. Se on yksi Ruotsin päävesistöalueista ja sen valuma-alue sijaitsee kokonaan Ruotsissa.[1][2][3]
Pääuoma
muokkaaVesistön pääuomana on sen nimikkojoki Snärjebäcken. Joki laskee Itämereen alle 0,1 kuutiokilometriä vettä vuodessa.[4][a]
Vesistön valuma-alue
muokkaaSnärjebäckenin vesistö sijaitsee Alsterånin vesistön (tunnus 75) ja Ljungbyånin vesistön (tunnus 77) välissä ja nämä vesistöt saartavat sen lännestä päin. Itäpuolella sijaitsee mereen laskevien ojien ja purojen pieniä valuma-alueita, joiden yhteispinta-ala on suurempi kuin Snärjebäckenin vesistöllä.[1]
Valuma-alueen piirteitä
muokkaaValuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (74,3 %), turve (9,6 %), kalliomaa (2,3 %), hiekka ja sora (3,4 %), multamaa (5,1 %), savimaa (2,4 %) ja jäätikköjokijäänteet (2,2 %). Alueen maankäyttöä esittävät maiden käyttöluokitukset, joiden mukaan alueella on metsämaita (86,8 %), soita ja kosteikkoja (1,6 %), viljelymaita (7,4 %), taajamia ja pinnoitettuja alueita (0,8 %) sekä joutomaita (2,9 %). Näiden lisäksi on 0,5 % vesistöjä.[5]
Virtaamia
muokkaa| Snärjebäckenin keskivirtaamat kuukausittain joensuussa (1981–2012) |
|---|
SMHI on julkaissut tilastossaan Snärjebäckenin virtaamien päivittäiset keskivirtaamat vuosilta 1981–2012. Niiden mukaan joen suiston lähellä sijaitsevassa mittauspisteessä joen keskivirtaama (MQ) on 1,67 kuutiometriä sekunnissa (m³/s), keskiylivirtaama (MHQ) on 13,1 m³/s ja keskialivirtaama (MNQ) on 0,2 m³/s [5]. Toisen lähteen mukaan joen keskivirtaama on 1,8 m³/s ja keskiylivirtaama (MHQ) on 12,5 m³/s [4]. Suurin kuukausittainen keskivirtaama 16,3 m³/s on mitattu huhtikuussa 1985 ja pienin 0,1 m³/s viimeksi vuonna 2006. Viereinen kaavio esittää SMHI:n julkaiseman tilaston kuukausittaisten keskivirtaamien arvoista lasketut keskiarvot. Sen mukaan kevättulva kestäisi maaliskuusta huhtikuuhun ja sen huippu ajoittuisi huhtikuulle.[3]
Lähteet
muokkaaHuomautuksia
muokkaa- ↑ Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Snärjebäcken.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b Thoms-Hjärpe, Christina: Län och huvudavrinningsområden i Sverige (PDF),Faktablad nr 10, 2002, SMHI, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ Snärjebäckenin joensuu Lantmäteriet. Gävle: Lantmäteriet. Viitattu 4.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Snärjebäcken (SE629618-153533) Vatteninformationssystem. Tukholma, Ruotsi: Länsstyrelsen. Viitattu 4.1.2021. (ruotsiksi)
- ↑ a b Om flödesstatistik för Sveriges vattendrag (Excel-tiedostoon, selitykset), 13.11.2009, rivit 3841–3842, viitattu 17.12.2020 (ruotsiksi)
- ↑ a b Snärjebäckenin vesistö (Excel-lomake nro 1205), Vattenwebb, SMHI, viitattu 4.1.2021 (ruotsiksi)
