Skinhead

Skinhead-kulttuuri on ala- ja nuorisokulttuuri, joka syntyi Isossa-Britanniassa 1960-luvulla ja on sittemmin levinnyt moniin muihin maihin. Suomen kielessä käytetään usein myös lyhennettä skini.

Skinheadejä Punk and Disorderly -festivaaleilla 2003.

Historia

Skini 1970-luvulla. Kuvassa myöhemmin The 4-Skins -yhtyeessä toiminut ”Hoxton” Tom McCourt.

Alkuperäisten skinheadien katsotaan olleen työläisnuoria, jotka yhdistelivät mod-liikkeeseen palautuvan nuorisokulttuurin piirteitä (oma hius- ja pukeutumistyyli sekä populaarimusiikki) brittiläisen työväenluokan perinteiseen arvomaailmaan, joka korosti muun muassa aggressiivista maskuliinisuutta, pub-elämää ja ruumiillisen työn arvostusta. Ensimmäinen skinhead-sukupolvi omaksui käyttäytymiseensä ja elämäntapaansa joitakin piirteitä mustaihoisilta jamaikalaisilta maahanmuuttajanuorilta, joita kutsuttiin nimellä rude boy. Skinheadit kohtasivat maahanmuuttajanuoria muun muassa yhteisillä rakennustyömailla.

Skinhead-kulttuurin synty liittyi tilanteeseen, jossa Ison-Britannian perinteinen työväenkulttuuri oli rakennemuutoksen seurauksena häviämässä. Brittiläisen skinhead-liikkeen synty ja kasvu onkin nähty protestina perinteisen elämäntavan hajoamiselle.

Skinhead-kulttuuri oli jo häviämässä, kunnes se syntyi 1970-luvun lopun Isossa-Britanniassa uudestaan punkin mukana. Tällöin pakistanilaiset maahanmuuttajat joutuivat joidenkin skinhead-joukkioiden aggressioiden kohteeksi. Maahanmuuttajavastaiset ryhmät alkoivat värvätä skinheadeja jäsenikseen, ja lopulta skinheadia alettiin pitää uusnatsin synonyyminä^lähde?.

Skinheadit ja rasismi

Joillekin skinheadeille on ominaista avoin suvaitsemattomuus, poliittinen rasismi sekä näkemys ongelmien ratkaisemisesta väkivallan avulla. Maahanmuuttajavastaisuus on Suomessakin näkynyt rasististen skinheadien harjoittamana maahanmuuttajien pahoinpitelyinä ja jopa tappoyrityksinä. Skinhead kulttuuri ei ole kuitenkaan alunperin ollut mikään rasistinen liike vaan syntyi Jamaikalaisen reggae-kulttuurin vanavedessä.^lähde?

Myös ei-rasistisia skinheadeja on olemassa monissa maissa. Heitä pidetään alkuperäisen 1960-luvun skinhead-kulttuurin jatkajina. Perinteisiä, ei poliittisia skinhead-arvoja vaalivia kutsutaan nimillä tradskins (traditional skinheads) tai pelkästään nimellä skinheads. Poliittisesti suuntautuneita ei-rasistisia skinheadeja kutsutaan yleisesti erilaisilla lyhenteillä, kuten esimerkiksi SHARP (Skinheads Against Racial Prejudice, ”skinheadit rotuennakkoluuloja vastaan”), ARA (Anti-Racist Action, ”rasisminvastainen toiminta”), Redskins (”punaiset” eli vasemmistolaiset skinit) ja RASH (Red and Anarchist Skinheads, ”punaiset anarkisti-skinheadit”). Näiden ryhmien vaikutus Suomessa on erittäin vähäinen verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan.

SHARP Skinhead, 2000.

Musiikki

1960-luvulla skinheadien musiikkia olivat esimerkiksi soul, ska, bluebeat ja rocksteady. Nykyisistä musiikkityyleistä skinheadeihin yhdistetään lähinnä ska, rocksteady, R.A.C., tai skinhead-reggae, punk ja punkin alalaji oi!. Myös kansallissosialistinen black metal on saanut jonkin verran suosiota nationalististen skinheadien keskuudessa.

Pukeutuminen ja tyyli

Tyylillisesti kaikkia skinhead-kulttuurin alalajeja yhdistää usein lyhyeksi ajellut hiukset. Naisilla yksi yleisistä hiustyyleistä on chelsea, jossa takahiukset ovat siilit tai lyhyet ja jäljelle on jätetty otsatukka ja etuhiukset. Muita skinhead-tyylin tunnusmerkkejä ovat muun muassa maihinnousukengät, henkselit, farkut, sta-prest housut, maastohousut, pikee- tai kauluspaidat (Ben Sherman, Fred Perry, Lambretta, Original Penguin, Hooligan, PitBull Germany, Thor Steinar jne), neulepaidat tai neuletakit, harrington-, farkku-, donkey-, pilotti-, ja crombietakit. Tavanomaisia ovat myös ylös käännetyt lahkeet. Joissain tapauksissa vaatemerkkien perusteella ilmaistaan poliittista kantaa, esimerkiksi tietyt merkit ovat profiloituneet rasististen skinheadien suosimiksi, joka on johtanut siihen, että useat skinheadit karttavat kyseisiä vaatemerkkejä.

Henkseleiden ja kengännauhojen väreillä saattaa olla merkitystä joillekin poliittisesti suuntautuneille ryhmille, ja se saattaa vaihdella paikkakunnasta, kaupungista tai maasta riippuen. Väriluokittelusta on kuitenkin yleisellä tasolla luovuttu ja värit ovat lähinnä muotiasia.

Skinheadit Suomessa

Suomessa maahanmuuttovastaiset skinheadit ovat näkyvimmin toimineet joissain kaupungeissa. 1990-luvulla tulivat tunnetuiksi Joensuun skinheadit, jotka hyökkäilivät muun muassa ulkomaalaisten ja punkkarien kimppuun. Heidän toimintansa ei ollut kovin järjestynyttä, koska monet olivat alaikäisiä. Joensuun skinheadien toiminta laantui osallistujia joutuessa vankilaan tai muuttaessa kaupungista pois.

Katso myös

• Uusnatsismi

Kirjallisuutta

• Spirit of '69: A Skinhead Bible – George Marshall Scotland: S.T. Publishing 1991 (englanniksi)
• Skinhead Nation – George Marshall Scotland: S.T. Publishing 1997 (englanniksi)
• Stewart Home – Käkimassaa, Like 1994, Uhoan voimaa, Like 1995, Pelko ja viha, Like 1995 , Oppi tulee idästä, Like 1996.
• Perho, Sini: Skineyden äärellä: Tutkimus skinhead-alakulttuurista kiinnostuneista joensuulaisnuorista. Joensuu: Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos, 2000. ISBN 951-708-864-7
• Valkoisen vallan lähettiläät. Rasismin arki ja arjen rasismi – Vesa Puuronen (toim.), Vastapaino 2001

Elokuvia

• Romper Stomper (IMDb) (englanniksi)
• This is England (IMDb) (englanniksi)
• American History X
• Skinhead Attitude (IMDb) (dokumentti) (englanniksi)
• Leijonasydän
• Made in Britain

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Skinheadit Wikimedia Commonsissa

• Skinhead-historiaa (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
• "Skinheadien sukupuu" (englanniksi)
• Skinhead nation (englanniksi)
• Skinivalkoinen Suomi, Ylen Elävä arkisto (toim. Kari Mokko, YLE 1998)