Skandinavian esihistoria
Skandinavian esihistoria on Ruotsin, Norjan ja Tanskan esihistoriaa koskeva esihistorian aikakausi. Skandinaviassa, kuten yleensä pohjoisilla leveysasteilla, ihmisasutus alkoi jääkauden lopulla noin 10 000 vuotta sitten. Ihmiset tulivat riistaeläinten mukana, niitä seuraten. Ihmiset tulivat etelän ja idän suunnasta pienissä ryhmissä. Noin 4 000 – 6 000 vuotta sitten siirryttiin metsästäjä-keräilijäkulttuurista maatalouskulttuuriin, jolloin alkoi neoliittinen kausi. Skandinavian alueella tehtiin pronssikaudella, noin vuosina 1800–1100 ekr. suuria hautakumpuja ja -röykkiöitä sekä maalattiin kalliomaalauksia. Noin vuonna 500 ekr. Skandinaviassa alkoi rautakausi, jolloin kulttuuri muuttui monella tapaa, mukaan lukien eräät asumiseen ja ihmisten keskinäiseen vuorovaikutukseen liittyvät seikat. Rautakaudella Skandinavian eri alueiden kulttuurit erosivat toisistaan. Kristinusko alkoi vähitellen levitä Skandinaviaan rautakaudella. Skandinavian esihistorian loppu ja varsinaisen historian alku on yleisti määritetty viikinkiajan alkuun.[1]
Suppilopikari- ja Kuoppakeraaminen kulttuuri muokkaa
Ruotsin alueella vaikuttivat muinoin ensin suppilopikarikulttuuri ja myöhemmin kuoppakeraaminen kulttuuri. Suppilopikarikulttuurin aikaa oli varhaisneoliittinen kausi. Kuoppakeraamisen kulttuurin aluetta oli enimmäkseen itäinen Ruotsi. Kuoppakeraamisessa tekniikassa oli samoja piirteitä kuin kampakeramiikassa.[2]
Neoliittinen kausi ja pronssikausi muokkaa
Neoliittisella kaudella Euroopassa asui vasarakirveskansa, jonka läntisimpiä asuinpaikkoja olivat Ruotsin keskiosat ja Norjan Trondheimin seutu. Vasarakirveskansan kulttuuria kutsutaan myös nuorakeraamiseksi kulttuuriksi johtuen vasarakirveskansan saviastioissa esiintyneistä nuorapainanteisista kuvioista.[3]
Ensimmäiset maanviljelijät saapuivat Skandinaviaan 5 900 vuotta sitten. Tuolloin aiempi metsästäjä-kerääjäväestö hävisi alueelta muutamassa sukupolvessa. Tämä vuonna 2024 julkaistu tutkimustulos on vastoin aiempia käsityksiä. Havainto perustuu nykyisen Tanskan alueen kivikautisten asukkaiden luista ja hampaista tutkittuun perimäainekseen. Tätä muutosta on aiemmin pidetty rauhanomaisena, mutta uudet tutkimustulokset kertoivat päinvastaista. Väkivallan lisäksi metsästäjä-kerääjien kohtaloksi saattoivat koitua karjan kantamat taudit.[4]
Tuhat vuotta myöhemmin Tanskan alueen väestö vaihtui jälleen. Tanskaan saapui uusi ihmisryhmä, jolla joka kantoi eteläiseltä Venäjältä lähtöisin olleen jamna-kansan geenejä. Jamnat olivat aroilla eläneitä paimentolaisia, jotka osasivat hyödyntää hevosia ja vaunuja. Uusi väestö oli sekoitus jamnoista ja nuoremmalla kivikaudella Itä-Eurooppaa asuttaneesta väestöstä. Nämäkin tulokkaat pyyhkäisivät tieltään aikaisemmat asukkaat. Heidän perimänsä on hallitseva nykyisissä Tanskan asukkaissa. Heitä edeltäneiden maanviljelijöiden perimä taas on lähes kadonnut tanskalaisista. Myös ruotsalaiset näyttävät olevan samojen puolipaimentolaisten jälkeläisiä.[4]
Pronssikaudella tapahtui Seima-ilmiö eli eräänlainen metalliesineiden ja työkalujen valmistustapa levisi nykyisen Venäjän alueelta nykyisen Suomen kautta Skandinaviaan saakka. Seima-ilmiö sai ehkä alkunsa keskisen Volgan alueelta, missä tuolloin oli liikaväestöä. Tähän ilmiöön liittyi kaupankäynti. Seima-ilmiöön liittynyt valmistustapa näkyi muun muassa kirveissä ja miekoissa.[5]
Kivi- ja metallitaide muokkaa
Tutkijat ovat löytäneet yli 22 000 paikasta ympäri Skandinaviaa kivi- ja metalliesineitä, jotka ovat peräisin myöhäismesoliittiselta ajalta rautakaudelle. Monet löydetyistä esineistä esittävät laivoja. Laiva-aiheisia esineitä on tehty enemmän merenrannikolla kuin sisämaassa. Kivestä ja metallista tehtyihin esineisiin liittyvä taide on saattanut liittyä kosmologisiin uskomuksiin. [6]
Katso myös muokkaa
Lähteet muokkaa
- ↑ Pohjoismaiden varhaisin historia Pohjoismaiden historia muinaisajasta nykypäivään. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Kuoppakeraaminen kulttuuri Elävä kivikausi. Viitattu 24.5.2023.
- ↑ Rannikon sotakirveskansa ja ensimmäiset maanviljelijät Savon historia. 2023. Edita Publishing Oy. Viitattu 25.5.2023.
- ↑ a b Asutushistoria | Skandinavian ensimmäiset maajussit hävittivät metsästäjä-kerääjät Helsingin Sanomat. 21.2.2024. Viitattu 22.3.2024.
- ↑ Georg Haggren, Petri Halinen, Mika Lavento, Sami Raninen, Anna Wessman: Muinaisuutemme jäljet, s. 172-178. Gaudeamus, 2016. ISBN 978-952-495-363-4.
- ↑ Ships at the shore: A Skandinavian-wide rewiev of prehistoric art ResearchGate. Viitattu 24.5.2023.