Sixtus Viktor Calamnius
Sixtus Viktor Calamnius (2. heinäkuuta 1826 Vaasa – 16. heinäkuuta 1897 Helsinki) oli suomalainen juristi ja virkamies, joka toimi Valtiokonttorin ylitirehtöörinä.[1]
| Sixtus Viktor Calamnius | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 2. heinäkuuta 1826 Vaasa |
| Kuollut | 16. heinäkuuta 1897 Helsinki |
| Ammatti | juristi, virkamies |
| Vanhemmat | Jakob Calamnius ja Anna Sofia Sadelin |
| Puoliso | Sofia Vilhelmina Donner |
| Muut tiedot | |
| Koulutus | Helsingin yksityislyseo ja Keisarillinen Aleksanterin-Yliopisto |
Calamniuksen vanhemmat olivat kauppias Jakob Calamnius ja Anna Sofia Sadelin ja puoliso vuodesta 1864 Sofia Vilhelmina Donner (k. 1908). Calamnius opiskeli Helsingin yksityislyseossa 1836–1841 ja pääsi ylioppilaaksi kesäkuussa 1842. Hän opiskeli Keisarillisessa Aleksanterin-Yliopistossa oikeustiedettä vuodesta 1844, suorittaen tuomarintutkinnon kesäkuussa 1847. Vaasan hovioikeuden auskultanttina Calamnius työskenteli 1847 ja varatuomarin arvon hän sai 1851. Ns. suuremman kameraalitutkinnon hän suoritti seuraavana vuonna. Calamnius oli senaatin oikeusosaston ylimääräinen kopisti 1852, yleisen kanslian kopisti 1853, kansliatoimituskunnan kopisti vuodesta 1854, kanslisti vuodesta 1858, valtiovaraintoimituskunnan protokollasihteeri vuodesta 1862, maanviljelystoimituskunnan esittelijäsihteeri vuodesta 1867 ja siviilitoimituskunnan vuodesta 1872. Valtiokonttorin ylitirehtöörinä hän toimi 1879–1891. Hänelle myönnettiin valtioneuvoksen virka-arvo 1888.[1]
Calamnius oli porvarissäädyn sihteeri säätyvaltiopäivillä 1863–1864, 1867 ja 1872.[2]
Lähteet muokkaa
- ↑ a b Yrjö Kotivuori, Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852: Sixtus Viktor Calamnius. Verkkojulkaisu 2005. Viitattu 20.5.2020.
- ↑ Sigurd Nordenstreng: Porvarissäädyn historia Suomen valtiopäivillä 1809–1906: Osa V, s. 43–44. Helsinki: Otava, 1921.