Sinjaja (Velikaja)
Sinjaja (ven. Синяя, latv. Zilupe, Sīnupe, Sīnuoja, valkoven. Сінюха, Sinjuha) on Luoteis-Venäjällä Pihkovan alueella, Itä-Latviassa ja Pohjois-Valko-Venäjällä virtaava joki, joka on Velikajan sivujoki.[1][c][b]
| Sinjaja ven. Синяя, latv. Zilupe, valkoven. Сінюха |
|
|---|---|
 |
|
| Maanosa | Eurooppa |
| Maat | Venäjä, Latvia ja Valko-Venäjä |
| Venäjä | Ostrovi, Krasnogorodski |
| Latvia |
Ludza, Zilupe Verh’njadzvinsk (valkoven.) |
| Vesistöalue ja valuma-alueen tietoja | |
| Päävesistöalue | Narvanjoen vesistöalue |
| Valuma-alue | Sinjajan valuma-alue |
| Pinta-ala | 2 040 km² |
| Yhtyy | Velikaja (129 km suistosta) |
| Joen uoman kohteita | |
| Alkulähde | Asveija, Verh’njadzvinsk |
| Laskupaikka | Velikaja, Krjuki |
| Läpivirtausjärvet | Zilupen tekojärvi ja Sinee |
| Esteet | Zilupen pato |
| Sivu-uomat | Verša, Voroga, Rubež, Istra, Kurjanka ja Plisunka |
| Taajamat | Krasnogorodsk ja Zilupe |
| Mittaustietoja | |
| Lähdekorkeus | 129,8 m mpy. |
| Laskukorkeus | 50 – 63 m mpy. [a] |
| Korkeusero | noin 58 m [a] |
| Pituus | 195 km [1] |
| Kaltevuus | noin 0,3 m/km [a] |
| Keskivirtaama | 10,1 m³/s (MQ) [b] |
| Muuta | |
| Muualla | Wikimedia Commons |
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Joen kulku muokkaa
Joen alkulähde sijaitsee Valko-Venäjän pohjoisosassa Verh’njadzvinskin piirissä valtion rajan tuntumassa. Joki virtaa kolmen valtion alueella ja sitä kutsutaan Valkovenäjällä Sinjuhan nimellä, Latviassa Zilupen ja Venäjällä Sinjajan nimellä. Joen alkulähteet sijaitsevat Latgallian ylängöllä. Joen kumpikin tai vain toinen ranta kuuluu Latvialle 80 kilometrin matkalla ja Venäjälle noin 200 kilometrin matkalla. Valko-Venäjän osuus joesta on vain muutama kilometri. Joen yläjuoksulla on ympäristö suoaluetta, jonka Asveijan järven laskuoja katsotaan olevan Sinjajan alkuosa. Oja virtaa aluksi pohjoiseen ja toimii 12 kilometrin matkalla ensin Latvian ja Valko-Venäjän ja sitten Latvian ja Venäjän välisenä rajajokena, kunnes se poistuu rajalta siirtyen Latviassa Zilupen kunnan puolelle. Joki tekee Latviassa 59 kilometrin pituisen matkan edeten melko tasaisen ja soistuneen seudun läpi. Joki on täällä 10–15 metriä leveä. Zilupen taajamassa joki on padottu kapeaksi jokilaakson täyttäväksi tekojärveksi. Joki etenee suoraksi kaivettuna pohjoiseen, missä se toimii Ludzan kunnassa Pernovkan sivujoen kohdalla rajakokena Venäjän vastaisella rajalla noin 9 kilometrin matkalla. Sitten joki jää lopultakin Venäjän puolelle virraten siellä meanderoiden Krasnogorodskin piirin alueella kohti sen keskustaajamaa Krasnogorodskia. Joki on täällä 30 metriä leveä ja se virtaa piirin läpi sen pohjoispäähän siirtyen siellä Ostrovin piirin puolelle. Täällä alajuoksulla siihen yhtyy ensin vasemmalta puolelta Vorogan ja sitten oikealta Veršavin sivujoet. Joki yhtyy Velikajaan pienen Krjukin (Крюки) kylän yläpuolella.[2][d][c][b]
Valuma-alue ja sivujoet muokkaa
Sinjaja sijaitsee Narvanjoen vesistöalueessa Velikajan valuma-alueella. Velikaja laskee Peipsijärveen, mistä Narvanjoki jatkaa pohjoiseen päin ja laskee lopuksi Itämerellä Suomenlahteen. Sinjajan valuma-alue sijaitsee pääosin Venäjän Pihkovan alueella ja peittää siitä noin 1 000 neliökilometriä suuren alueen, mutta joen sivujoet levittäytyvät myös Latvian alueella 759 neliökilometrin suuruiselle alueelle. Valko-Venäjälle ylettyy vain yksittäinen oja, mutta sen lähdejärven Asveijan valuma-alue on 259 neliökilometriä suuri. Valuma-alueen pinta-ala on siten 2 040 neliökilometriä. Sinjajan suurimpia sivujokia ja -ojia on esitelty alla taulukossa.[d][1][c][b]
| yhtyy Sinjajaan (km suusta) |
nimi | nimi (ven. ) |
nimi (latv. ') |
nimi (valkoven. ) |
pituus (km) |
valuma-alue (km²) |
lähde |
|---|---|---|---|---|---|---|---|
| 8 | Verša | Верша | Verša | 30 | 252 | 1 | |
| 48 | Voroga | Ворога | Voroga | 22 | 66 | 1 | |
| 53 | Kljutševatka | Ключеватка | Kļučevatka | 16 | 1 | ||
| Perlinka | Перлинка | Perļinka | 2 | ||||
| Molosoika | Молосойка | Molosojka | 2 | ||||
| Rubež | Рубеж | Rúbeža | 11 | 63 | 2,3 | ||
| Kurjanka | Kurjanka | 11 | 53 | 3 | |||
| 130 | Pernovka | Перновка | Pernovka | 11 | 44 | 1,3 | |
| 145 | Istra | Истра | Istra | 39 | 269 | 1 | |
| 174 | Plisunka | Плисунка | Plisunka | 13 | 83 | 1,3 | |
| 174+ | Studenka | Студенка | Studenka | 2 | |||
| 174+ | Neveritsa | Неверица | Ņaverica | 2 |
Lähteet: 1 = [1] 2 = [d] 3 = [b]
Joen valuma-alueella on joitakin järviä. Vain Zilupeen tekojärvi sijaitsee joenuomassa ja loput löytyvät pääuomasta hieman sivussa: Ryže, Peitela, Maloleska, Zilezers ja Kurjanova. Valuma-alueen sivujokien valuma-alueilla on paljon järviä. Näin on etenkin etelä- ja kaakkoispuolella sijaitsevilla ylängöillä.[1][2][c]
Hallintoalue muokkaa
Venäjän valtiollisen vesistörekisterin mukaan joki ja sen valuma-alue kuuluu Itämeren valuma-alueen piiriin (ven. Балтийский бассейновый округ). Joen vesistörekisterin numero on 01030000112102000028502 [1]. Venäjän puoleisten vesistöjen hallintorakenteesta ei ole tässä tietoa, mutta alue sisältyy kuitenkin Pihkovan alueeseen.[2]
Huomautuksia muokkaa
- ↑ a b c Korkeusarvo saatu neuvostokartan kahden merkityn korkeusarvon haarukkana. Joen pudotus on näiden arvojen keskiarvo ylöspäin pyöristettynä.
- ↑ a b c d e Teksti on osittain käännös latviankielisestä artikkelista lv:Zilupe (upe), jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ a b c d Teksti on osittain käännös venäjänkielisestä artikkelista ru:Синяя (приток Великой), jonka tiedot on vielä tarkistamatta muista lähteistä.
- ↑ a b c Asia selviää Integrnetin karttapalveluista, jotka on aukaistau joen alku- ja loppupään koordinaatteja käyttäen.
