Avaa päävalikko

Simojärvi

järvi Ranualla

Simojärvi [1][2] on Lapin eteläosassa Ranualla sijaitseva järvi. Se on pinta-alaltaan Suomen 50. suurin järvi.[2][1]

Simojärvi
Pajuselkä, Simojärvi
Pajuselkä, Simojärvi
Sijainti RanuaView and modify data on Wikidata
Valtio SuomiView and modify data on Wikidata
Koordinaatit 66°03′00″N, 27°13′26″E
Pinnankorkeus 176,3 m [1]
Pinta-ala 89,9329 km² [2]
Rantaviiva 239,115 km [2]
Suurin syvyys 27 m [2]
Keskisyvyys 5 m [2]
Tilavuus 0,4496645 km³ [2]
Valuma-alue 630 km² [3]
Laskujoki Välttömönsalmi [1]
Saaria 178 [1]
Järvinumero 64.052.1.001 ja 64.051.1.001View and modify data on Wikidata
Simojärvi
Rajaselkä, Simojärvi.

MaantietoaMuokkaa

Simojärvenä tunnettu vesistö muodostuu kahdesta laajasta järvialtaasta, joita keskellä sijaitseva kapea Kultisalmi. Sen kokonaispinta-ala on 8 990 hehtaaria eli 90 neliökilometriä ja kokonaispituus on noin 33 kilometriä. Jos mukaan luetaan myös samalla vedenpinnan korkeudella oleva Välttämönjärvi, tulisi järven pinta-alaksi 100 neliökilometriä. Koska järvi on muodotaan pitkä ja kapea, kutsutaan sen järvenosia tässä artikkelissa etelä- ja pohjoisosaksi. Eteläosan pinta-ala on 5 460 hehtaaria eli 55 neliökilometriä. Se on 13 kilometriä pitkä ja 7 kilometriä leveä. Sen pohjoispäässä sijaitsee laaja Porosaari, jonka koillispuolella sijaitsee pieni Vohonselkä, itäpuolella Soppananselkä ja järvenosan eteläpää muodotaa Isoselän, jonka eteläpässä avautuu pieni Lehtoperän lahti. Pohjoisosan pinta-ala on 3 530 hehtaaria eli 35 neliökilometriä. Se on 18 kilometriä pitkä ja 6 kilometriä leveä. Pohjoisosassa on kaksi järvenselkää, pohjoisessa Näskänselkä ja etelässä Pajuselkä, joita yhdistävät toisiinsa Kenttäsaaren ja Karhusaaren väliset Nuuskansalmet ja Takasalmi. Pajuselän eteläpäässä jää Koppelosaaren taakse kapeneva Koppeloselkä, josta haarautuu luoteeseen Kaarisalmi ja sen päässä Halkoselkä.[2][1]

Järvessä on kartan mukaan noin 180 saarta, joista 91 sijaitsee järven pohjoisosassa ja 87 sen eteläosassa. Pohjoisosan suurimmat saaret sijaitsevat Näskänselän ja Pajuselän välisessä kapeikossa. Niitä ovat Kenttäsaari, jossa on oma lampikin, Karhusaari, Mäntysaari, Peltosaari, Niittysaari, Pitkäsaari ja Vitikkosaaret. Näitä etelämpänä sijaitsee suojeltu Koppelosaari. Järven eteläosaa dominoi suuri Porosaari (pinta-ala 4,5 km² [4]), joka on 4,6 kilometriä pitkä ja 2,4 kilometriä leveä. Porosaaren ympärillä ovat lisäksi Kellarinniemi, Venäläissaari, Hiukanniemi, Paasonsaari ja Kivisalmensaari. Porosaaresta itää Soppanselällä sijaitsee Selkäsaaret ja Soppansaari. Eteläosan eteläpäässä on vielä Lamanginsaari, joka on 900 metriä pitkä, ja vielä tästäkin hieman etelään sijaitsevat Hautasaari, Hoikansaari ja Lehtosaari.[1]

Järvi on luodattu ja siitä on julkaistu syvyyskartat. Sen pohjoisosan tilavuus on 176 miljoonaa kuutiometriä eli 0,176 kuutiokilometriä ja eteläosan on 273 miljoonaa kuutiometriä eli 0,273 kuutiokilometriä. Vaikka järvi on viiden metrin keskisyvyyden mukaan matala järvi, on sillä joitakin syvänteitä. Eräs kapea-alainen syvänne alkaa järven eteläosassa Rajaniemen edustalta ja päättyy Korvaniemen edustalle. Sen syvin kohta yltää 27 metrin syvyyteen. Pohjoisosan eteläpäässä Kultivaaran edustalla on syvänne, jossa on kaksi lähes 20 metristä kohtaa.[2][1]

Järven pohjoisosan rantaviivan pituus on 117 kilometriä ja eteläosan 122 kilometriä, josta lankeaa Porosaarelle suuri osa. Suuria järven rantaviivaa mutkistavia niemiä ovat Kaariniemi, Olangonniemi, Korteniemi, Rajaniemi, Jyriniemi, Mustaniemi sekä Aittoniemi. Järven rannat ovat pääosin alavaa maata, mutta rannoille ulottuvat myös korkeat mäet. Niitä ovat pohjoisessa Louhelanoaho, Nurminiemi ja Putkivaara, joka nousee yli 45 metriä järven vedenpinnasta. Pohjoisosan eteläpäässä kohoavat vielä Muljuvaara ja Kultivaara, joka kohoaa 45 metrin korkeuteen. Järven eteläosa on alavampaa kuin pohjoisosa. Järven rantaan ulottuu vain vähän peltoja, joten suurin osa rannoista on metsämaata, joka on muutamin paikoin soistuneena jopa suota. Rannoilla on pääasiassa haja-asutusta, joiden väliin on rakennettu runsaasti vapaa-ajan asuntoja. Järven pohjoispäässä sijaitsee Pohjaslahden ja Putkivaaran kylät ja Halkoselältä etelään työntyvän Olangonlahden perukassa sijaitsee Olangon kulmakunta. Järven eteläosan pohjoispäässä sijaitsee Porosaaren suojassa Sääskenperän kulmakunta, itärannalla Soppanan kulmakunta ja Isoselän itärannalla Penämön kulmakunta. Impiön kylä ei enää kuulu järven vaikutuspiiriin, vaikka se on seudulle muutoin merkittävä kylä. Järven itärantoja seuraa pohjoisesta seututie 942, mutta se etääntyy Näskänselän jälkeen länteen. Tieltä haarautuu silloin kylätie Olankoon ja se jatkaa järveä seuraten Lehtoperälle asti. Itärantoja ei seuraa mikään tie järveä tiiviisti, vaikka kaikkialle pääseekin jotain tietä pitkin. Vasta Penämön ja Impiön välinen tie seuraa rantoja, kunnes siihen yhtyy Lehtoperän eteläpuolelta koukkaava yhdystie. Etelässä tiet liittyvät lopulta seututiehen 941.[2][1][5]

Vedenlaatu ja kalakantaMuokkaa

Simojärven vedenlaatu on Kultisalmen eteläpuolella erinomainen.[2] Kultisalmen pohjoispuolen (mm. Näskänselän, Pajuselän ja Välttämönselän) osalta vedenlaatu on hyvä.[2] Simojärven vedessä on lievä humusleima. Rehevyystasoltaan järvi on karu.[6]

Muikku, siika, made, hauki, ahven, särki ja järvitaimen kuuluvat järven luontaiseen kalakantaan, kuha taas on istutettu järveen.[7]

VesistösuhteetMuokkaa

Järvi sijaitsee Simojoen vesistössä (vesistöaluetunnus 64) Simojärven valuma-alueella (64.05), jonka sekä Pajuselän–Näskänselän alueeseen (64.051) että Isoselän–Soppananselän alueeseen (64.052) järvi kuuluu. Raja alueiden välillä kulkee keskeltä Kultisalmen kohdalta. Järven vedenpinnan korkeus on 176,3 metriä mpy molemmissa järvenosissa. Järven vedenorkeuksia on mitattu vuodesta 1962 asti. Niiden mukaan järven keskivedenkorkeus on ollut 176,19 metriä (N60) mpy. ja keskimääräinen vedenkorkeuden vaihtelu on ollut 62 senttimetriä. Ylimmillään vesi on ollut 175,65 metriä (kesäkuu 1973) ja alimmillaan 175,65 metriä syyskuu 1962) mpy., joten äärivaihtelu on 151 senttimetriä.[1][3][4]

Valuma-alue saa pääosan vedestään molempia järvialtaita ympäröiviltä pieneten jokien valuma-alueilta. Niitä ovat Impiönjärven valuma-alue (64.059), Penämönjärven valuma-alue (64.058), Korvaojan valuma-alue (64.057), Paasonjoen valuma-alue (64.056), Vahonjoen valuma-alue (64.055), Ruonalammen valuma-alue (64.053) ja Näskänjoen valuma-alue (64.054). Vesistöalueen vedet jatkavat matkaansa Simojoen yläosan alueen (64.04) kautta Simojokea myöten Perämereen.[3][4]

Simojärveen laskevista joista suurimmat ovat Paasonjoki ja Vohonjoki, jotka tuovat vesiä idästä Posion puolelta saakka.[2] Järven uomaverkosto muodostuu seuraavasti:

1) Etelässä Isoselkään laskevat Impiönjoki ja Penämönjoki, jotka tuovat vesiä itäisen Ranuan pienistä järvistä. Isoselältä vedet virtaavat pohjoiseen Soppananselälle, johon laskevat Korvajoki ja Paasonjoki. Soppananselältä vesimassat jatkavat matkaa edelleen pohjoiseen Rajaselälle, johon yhtyvät myös Vohonselän ja siihen laskevan Vohonjoen vedet. Rajaselältä vedet virtaavat Kultisalmen lävitse Koppeloselälle.[2]

2) Pohjoisessa Näskänselkään laskee Näskänjoki. Vedet jatkavat täältä matkaansa etelämmäs Pajuselälle Takasalmen ja Nuuskansalmien kautta. Pajuselkään laskevat Kiviojan ja Ruonaojan vedet. Pajuselältä vedet etenevät etelään Koppeloselälle, jossa ne kohtaavat järven eteläosista tulevat vedet.[2]

3) Koppeloselältä vesien virtaus jatkuu Kaarisalmen, Halkoselän ja Välttämönsalmen lävitse Välttämönselälle, johon laskee Juurenjoki. Selän itäpuolella Koivusaaren takana sijaitsee Lautaselkä, johon laskee Hiisiojaa pitkin pienen Hiisijärven vedet. Lautaselältä ja Välttämönselältä vedet jatkavat matkaa lounaaseen Kortesalmen kautta Kortejärvelle, ja edelleen Ristisalmen läpi Kaitajärvelle, josta saa alkunsa Simojärven laskujoki, Simojoki.[2]

Simojärven pohjoisosan alueella on 10 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan tai välillisesti järveen. Niistä huomattavimpia ovat Kivilampi (10 ha), Isolampi (5 ha) ja Pajulampi (4 ha). Järven länsirantaan laskee Ruonalampi (65 ha) omaa laskuojaa myöten ja järven pohjoispäähän laskee Näskänjokea myöten Siikalampi (37 ha). Simojärven eteläosan alueella on myös 10 yli hehtaarin kokoista järveä tai lampea, jotka laskevat suoraan Simojärveen. Näistä huomattavimpia ovat Kumpulampi (11 ha), Akonlampi (9 ha) ja Kaakkurilampi (6 ha). Eteläosaa ympäröiviltä pienemmiltä valuma-alueilta voidaan nostaa esille esimerkiksi Ristijärvi (88 ha), Petäjälampi (33 ha), Yli-Voho (31 ha), Keski-Voho (66 ha) ja Ali-Voho (31 ha) Vahojoen valuma-alueelta, Yli-Soppananjärvi (85 ha), Soppananjärvi (57 ha) ja Kaarlolampi (32 ha) Paasonjoen valuma-alueelta, Korvajärvi (160 ha) Korvaojan valuma-alueelta, Penämönjärvi (443 ha) ja Latva-Penämö (50 ha), ja vielä Impiönjärvi (419 ha), Saunajärvi (175 ha), Roosinginjärvi (125 ha), Rytijärvi (89 ha) ja Mämmilampi (56 ha) Impiönjoen valuma-alueelta.[3][4]

Simojärven lasku-uoma on Välttämönsalmi, joka laskee Välttämönjärveen, joka vuorostaa laskee Välijoen ja Auralammen kautta Simojokeen.[1]

Katso myösMuokkaa

LähteetMuokkaa

  1. a b c d e f g h i j k Karttapaikka: Simojärvi, Ranua (sijainti maastokartalla) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
  2. a b c d e f g h i j k l m n o p SYKE: Ympäristö- ja paikkatietopalvelu (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 6.12.2017.
  3. a b c d Simojärvi (64.051.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.12.2017.
  4. a b c d Simojärvi (64.052.1.001) Järviwiki. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 6.12.2017.
  5. Karttapaikka: Simojärvi, Ranua (sijainti ilmavalokuvassa) Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 10.10.2019.
  6. Simojärvi - Kalapaikka.net kalapaikka.net. Viitattu 18.2.2015.
  7. Simojärvi - SVK - Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestö Ry vapaa-ajankalastaja.fi. 18.6.2014. Viitattu 18.2.2015.

Aiheesta muuallaMuokkaa