Wikipedia

Selymbria

Selymbria (m.kreik. Σηλυμβρία, Sēlymbria,[1] myös Σηλυβρίη, Sēlybriē,[2] Σηλυβρία, Sēlybria,[3] Σαλυβρία, Salybria), myöhemmin Eudoksiupolis (m.kreik. Εὐδοξιούπολις, Eudoksiūpolis, lat. Eudoxiopolis), oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Propontisessa Traakiassa nykyisen Turkin alueella.[4][5] Se sijaitsi nykyisen Silivrin kaupungin paikalla.[6][7][8]

Selymbria
Σηλυμβρία
Sijainti

Selymbria
Koordinaatit 41°4′42″N, 28°14′51″E
Valtio Turkki
Paikkakunta Silivri, İstanbul
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso n. 675/650 eaa.–
Huippukausi 400–300-luku eaa.
Kulttuuri antiikki
Valtakunta itsenäinen kaupunkivaltio
Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Propontinen Traakia
Provinssi Thracia

Maantiede

muokkaa

Selymbrian kaupunki sijaitsi Traakiassa Propontiiin eli nykyisen Marmaranmeren rannalla lännenpuoleisen Perinthoksen ja idänpuoleisen Byzantionin välissä. Pseudo-Skylaks mainitsee sen kaupunkina ja satamana, joka sijaitsi 500 stadioninmitan päässä Pontoksen eli Mustanmeren suulta.[4][9] Itinerarium Burdigalense (Itinerarium Hierosolymitanum), joka käyttää kaupungista nimimuotoa Salamembria, sanoo sen sijainneen 22 roomalaista mailia itään Perinthoksesta ja 44 mailia länteen Konstantinopolista eli aiemmasta Byzantionista. Selymbria sijaitsi lähellä Anastasios I:n rakennuttaman, Konstantinopolin suojelemiseksi tehdyn muurin eteläpäätyä.[5][10]

Selymbrian kaupunkivaltion hallussa olleen alueen kooksi on arvioitu noin 200–500 neliökilometriä.[4] Alue rajautui lännessä Daminon Teikhoksen alueeseen ja idässä Byzantionin alueeseen, jonka suunnassa rajaseudulla sijaitsivat joet Athyras ja Bathynias.[4]

Historia

muokkaa

Selymbrian kaupunki perustettiin Pseudo-Skymnoksen mukaan Megarasta käsin.[4][11] Perustaminen ajoitetaan arkaaiselle kaudelle noin vuosiin 675–650 eaa.[4] Strabonin mukaan kaupungin nimi merkitsi ”Selyksen kaupunkia”,[12] mistä on päätelty, että Selys oli joko sen perustajan tai megaralaisten siirtokuntalaisten johtajan nimi. Pääte -bria taas tarkoitti traakian kielessä kaupunkia.[4][5] Selymbria perustettiin jo ennen Byzantionin perustamista, sillä myös se oli megaralainen siirtokunta.[5][13] Kaupungin kansalaisesta käytettiin etnonyymejä Sēlymbrianos (Σηλυμβριανός), Sēlybrianos (Σηλυβριανός), Selynbrianos (Σελυνβριανός) ja Salyprianos (Σαλυπριανός).[4][5]

 
Selymbrian lyömä hopearaha, n. 425/420-411/410 eaa. Kuvituksessa kukko sekä viljantähkä ja teksti ΣA-ΛY, Saly.
 
 
Selymbrian lyömä hopeinen trioboli, 400-luku eaa.

Persialaiset valtasivat Selymbrian 400-luvun eaa. alussa Joonian kapinan jälkeen.[4][2] Myöhemmin samalla vuosisadalla, sen jälkeen kun persialaiset oli ajettu pois, Selymbria kuului Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Se esiintyy liiton verotusluetteloissa useita kertoja vuosina 454/453–418/417 eaa.[4] Kaupunki löi 400-luvulla eaa. omaa hopearahaa.[4]

Vuonna 410 eaa. Selymbria liittyi Perinthoksen kapinaan Ateenaa vastaan, ja ateenalaismieliset karkotettiin kaupungista.[4] Ateenan joukkoja Propontiilla komensi Alkibiades, ja selymbrialaiset kieltäytyivät päästämästä hänen armeijaansa kaupunkiin, mutta antoivat hänelle rahaa, todennäköisesti houkutellakseen häntä luopumaan hyökkäyksestä.[4][5][14] Myöhemmin vuonna 408 eaa. Alkibiades kuitenkin sai Selymbrian haltuunsa eräiden ateenalaismielisten kaupunkilaisten suorittaman kavalluksen avulla. Verotettuaan asukkaita hän jätti sinne varuskunnan.[4][5][15] Kaupungille palautettiin sen itsehallinto vuonna 408 eaa.[4] Ksenofon tapasi Selymbriassa vuonna 400/399 eaa. Medosadeen, Seuthes II:n lähettilään, jonka joukot myöhemmin leiriytyivät kaupungin läheisyyteen.[5][16]

Vuodesta 377 eaa. Selymbria kuului toiseen Ateenan liittoon. Se liittyi Byzantionin kapinaan Ateenaa vastaan vuonna 357 eaa.[4] Filippos II ilmeisesti piiritti Selymbriaa vuonna 340 eaa. Tämä seikka esiintyy Filippoksen nimiin laitetussa kirjeessä, jota lainataan Demostheneen Puheessa kunniaseppeleestä.[5][17] Asiakirja on epäperäinen, mutta itse piiritystä arvellaan silti tapahtuneeksi.[4] Selymbria vaikuttaa tulleen Byzantionin, Perinthoksen tai kummankin alaisuuteen 300-luvun eaa. jälkimmäisellä puoliskolla, mahdollisesti samaan aikaan kuin mainitut kaksi kaupunkia tekivät sympoliteia-sopimuksen Filipposta vastaan.[4]

Roomalaisissa lähteissä Selymbria mainitaan vain lyhyesti. Plinius vanhempi mainitsee sen olleen Hippokrateen oppilaan Prodikoksen syntymäpaikka.[5][18]

Myöhäisantiikin aikana kaupungin nimeksi muutettiin Eudoksiupolis keisari Arcadiuksen vaimon Aelia Eudoxian kunniaksi,[5][19] ja se kantoi tätä nimeä melko pitkään. Nykyisen kaupungin nimi Silivri kuitenkin osoittaa, että alkuperäinen nimi palasi myöhemmin käyttöön,[5] sillä nimi on muuntunut Selymbriasta.[4]

Rakennukset ja löydökset

muokkaa

Antiikin aikaisten lähteiden perusteella kaupunki on ollut linnoitettu viimeistään 400-luvulla eaa. Kaupungissa oli sen suojelijan Apollon Pythioksen kultti ja pyhäkkö, johon julkiset asiakirjat laitettiin esille. Kaupungin paikalta on kerätty vähäistä muinaisesineistöä lähinnä 1800-luvulla.[4]

Lähteet

muokkaa
  1. ↑ Demosthenes: Rhodoslaisten vapaudesta (De libertate Rhodiorum) s. 198, ed. Reiske.
  2. ↑ a b Herodotos: Historiateos 6.33.
  3. ↑ Ksenofon: Kyyroksen sotaretki (Anabasis) 7.2.15; Strabon: Geografika VII s. 319; Klaudios Ptolemaios: Geografia 3.11.6.
  4. ↑ a b c d e f g h i j k l m n o p q r s t Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”679. Selymbria”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1 (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h i j k l Smith, William: ”Selymbria”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  6. ↑ Sely(m)bria/Eudoxiopolis Pleiades. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Selymbria (Thrace) 64 Silivri - Σηλυμβρία ToposText. Viitattu 18.11.2024. (englanniksi)
  8. ↑ ”52 C2 Sely(m)bria/Eudoxiopolis”, Barrington Atlas of the Greek and Roman World. Princeton University Press, 2000. ISBN 978-0691031699 (englanniksi)
  9. ↑ Pseudo-Skylaks: Periplus 67.
  10. ↑ Prokopios: Rakennuksista (De aedificiis) 4.9.
  11. ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 715–716.
  12. ↑ Strabon: Geografika VII s. 319.
  13. ↑ Pseudo-Skymnos: Periodos Nikomedeelle 714.
  14. ↑ Ksenofon: Hellenika 1.1.21.
  15. ↑ Ksenofon: Hellenika 3.10; Plutarkhos: Kuuluisien miesten elämäkertoja, Alkibiades 30.
  16. ↑ Ksenofon: Kyyroksen sotaretki (Anabasis) 5.15, 7.2.28.
  17. ↑ Demosthenes: Puhe kunniaseppeleestä s. 251, ed. Reiske.
  18. ↑ Pomponius Mela: De situ orbis 2.2.6; Plinius vanhempi: Naturalis historia 4.18.5, 29.2.1.
  19. ↑ Hierokles: Synekdemos s. 632.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Selymbria&oldid=22904532”