Avaa päävalikko

Selim Ekbom

suomalainen poliitikko
(Ohjattu sivulta Selim Mohamed Ekbom)

Selim Mohammed Ekbom (9. huhtikuuta 1807 Turku20. huhtikuuta 1886 Vaasa) oli Vaasan hovioikeuden pitkäaikainen presidentti ja Suomen senaatin oikeusosaston jäsen.[1][2] Hänet aateloitiin vuonna 1879[3] ja introdusoitiin Suomen aateliin vuonna 1882 aatelisena sukuna numero 258.[4]

Sisällysluettelo

Tuomarinuran alkuMuokkaa

Suoritettuaan tuomarintutkinnon vuonna 1829 Ekbom toimi Turun hovioikeudessa, ensin auskultanttina, myöhemmin ylimääräisenä notaarina, kanslistina, kirjaajana ja ylimääräisenä viskaalina. Vuonna 1839 hän siirtyi kanneviskaaliksi perustettavaan Viipurin hovioikeuteen. Vuodesta 1844 hän toimi Jääsken tuomiokunnan tuomarina toimien samalla Viipurin hovioikeuden apujäsenenä 1847–48.

Senaattori ja hovioikeuden presidenttiMuokkaa

Vuonna 1855 Ekbom palasi Turkuun Turun ja Porin läänin lääninsihteeriksi. Läänin kuvernöörin Carl Fabian Langenskiöldin siirryttyä Helsinkiin senaattoriksi Ekbom toimi vt. kuvernöörinä vuosina 1857–1858. Vuonna 1859 hänet itsensäkin kutsuttiin senaattoriksi Senaatin oikeusosastoon.

Kun Suomen Pankki esitti vuonna 1860, että Suomen rahayksiköksi tulisi neljännesruplan arvoinen "mark", senaattori Ekbom piti tärkeänä, että rahan nimi olisi suomalaisittain markka ja sen sadasosa penni.[5]

Vuonna 1862 Ekbom nimitettiin Vaasan hovioikeuden presidentiksi, jona hän toimi kuolemaansa, vuoteen 1886, saakka.[6][7] 79-vuotias Ekbom löytyi eräänä huhtikuisena tiistaiaamuna kuolleena vuoteestaan, istuttuaan vielä edellisenä päivänä virassaan hovioikeudessa.[8]

Arvonimet ja kunniamerkitMuokkaa

Ekbom promovoitiin vuonna 1879 Uppsalan yliopiston oikeustieteen kunniatohtoriksi. Vuonna 1882 hänelle myönnettiin Venäjän Valkoisen Kotkan ritarikunnan ensimmäisen luokan kunniamerkki.[9]

PerheMuokkaa

Ekbomin isä, kihlakunnantuomari Per Johan Ekbom syntyi Tukholmassa, mutta siirtyi opiskelemaan Turun yliopistoon.[10] Selim Ekbomin puoliso oli vuodesta 1834 Fredrika Aminoff († 1892). Ekbomin kuoltua myönsi Suomen senaatti leskelle 27 000 markan lahjoituksen[11] ja lisäksi eläkkeen.[12] Pariskunnalla oli kahdeksan lasta, joista kuusi eli aikuisikään. Poika Pehr Ivar Ekbom (1837–1890) toimi Viipurin hovioikeuden hovioikeudenneuvoksena.[13]

JulkaisujaMuokkaa

  • Berättelse angående Vasa hofrätts stiftelse, öden och verksamhet o. s. v., 1876

LähteetMuokkaa

  1. Ekbom, Selim - Nordisk familjebok, 1881, s. 294
  2. Kotivuori, Yrjö: Selim Ekbom. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  3. Adelskap - Finlands Allmänna Tidning no 298, 23.12.1879
  4. Adliga ätten nr 258 Ekbom Ätter och vapen. Suomen Ritarihuone. (ruotsiksi)
  5. Snellman oli markan ottoisä - Turun Sanomat, 6.12.2003
  6. † Selim Ekbom - Wiborgsbladet no 64, 22.04.1886
  7. Silmäys kuluneeseen vuoteen (Waasan hovioikeuden presidentti S. Ekbom kuollut) - Turun Lehti nro. 1, 04.01.1887, s.2
  8. Kuollut. Presidentti Waasan hovioikeudessa Selim Ekbom... - Waasan Lehti, no 32, 21.04.1886
  9. Suomalaissyntyiset palkitut
  10. Kotivuori, Yrjö: Per Johan Ekbom. Ylioppilasmatrikkeli 1640–1852. Helsingin yliopiston verkkojulkaisu 2005.
  11. Nya Pressen nro. 134, 19.5.1886, sivu 2
  12. Finlands Allmänna Tidning, nro. 131 9.6.1886, sivu 1
  13. Hovioikeudenneuvos P.I. Ekbom kuollut Turussa -Suomalainen Wirallinen Lehti, nro. 45, 24.02.1890


  Edeltäjä:
Johan Wilhelm Forsman
Keisarillisen Vaasan hovioikeuden presidentti
1862–1886
Seuraaja:
Robert August Montgomery
  Edeltäjä:
Fabian Langenskiöld
Turun ja Porin läänin kuvernööri
1857–1858 (vt.)
Seuraaja:
Johan Axel Cedercreutz